Lentokenttien vahvuudet ja heikkoudet listattiin: tältä ne näyttävät

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on laatinut kriteerit, joiden avulla voidaan arvioida lentoasemien merkitystä.

Suomen kansallisesti tärkeät lentoasemat määritellään ensi vuonna, ja sen taustaksi tarvitaan tietoa kenttien vahvuuksista ja heikkouksista.

Selvitys ei kuitenkaan aseta paremmuusjärjestykseen sen paremmin kenttiä kuin kriteereitäkään.

– Poliittisen päätöksenteon tehtäväksi jää arvioida, mikä arvo millekin annetaan, kun suhteutetaan kriteereitä: mikä on esimerkiksi huoltovarmuuden merkitys suhteessa taloudellisiin tekijöihin, sanoo ylijohtaja Emil Asp Traficomista.

Valtion tukemien lentojen lopettamista ja maakuntakenttien karsimista on pohdittu moneen otteeseen.

Traficom arvioi kentät viidellä kriteerillä. Ne ovat matkustajamäärät, talouden tunnusluvut, yhteiskuntataloudellinen tehokkuus, aluevaikutukset sekä merkitys huoltovarmuudelle ja Puolustusvoimille.

Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus yhdistää hyödyt ja kustannukset, muun muassa saavutettavuuden, valtion tuet, verotulot ja päästöt.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, paljonko matkustaja ja alue kärsisivät, jos kenttää ei olisi. Muutos on pieni, jos esimerkiksi junayhteys Helsinkiin on lähes yhtä nopea tai toinen lentokenttä on lähellä.

Plussalle päästään, kun hyödyt ylittävät kustannukset.

Nettosumma on positiivinen asemilla, joiden liikenne on markkinaehtoista eli Kuopiossa, Oulussa Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Tehokkuutta ei arvioitu pohjoisen matkailupainotteisilla kentillä.

Kartta näyttää arvioitujen lentoasemien sijainnit kartalla.

Aluetaloudelliset vaikutukset arvioidaan matkailutuloja vertaamalla, sillä elinkeinopoliittisten vaikutusten arviointi on hankalaa.

Traficom toteaa, että tätä puolta arvioitaessa pitäisi erottaa alueiden ja yhteiskunnan hyödyt: yhteiskunnan näkökulmasta lentokentällä ei ole oleellista merkitystä, jos yritys sijoittuisi joka tapauksessa Suomeen ja lisäarvo olisi yhtä suuri.

Liikenneministeriö tekee aluevaikutuksista vielä tarkempaa analyysiä.

Puolustusvoimien tarpeet ja huoltovarmuus kattavat esimerkiksi kentän roolin tukikohtana tai koulutuspaikkana ja toisaalta potilas- ja verivalmistekuljetusten asemana. Myös keskus- tai yliopistosairaalan läheisyys on otettu huomioon.

Edunvalvojat ja elinkeinoelämän edustajat olivat lokakuun puolivälissä tyrmistyneitä ehdotuksesta, että valtio lopettaisi maakuntalentojen tukemisen.

Kasvun raja menee Oulun korkeudella

Matkustajamäärillä mitattuna lentoasemien tilanne on hyvin jakautunut: Lapin-matkailu on vetänyt pohjoisen kenttien luvut reippaaseen kasvuun. Oulusta etelään käyrä on laskeva.

Traficomin mukaan muutokset eivät ole tilapäisiä, vaan rakenteellisia.

Lentoasemat on jaettu neljään kokoluokkaan: suuriin, keskisuuriin, pieniin ja erittäin pieniin alueellisiin lentoasemiin. Helsinki–Vantaa ei ole mukana tarkastelussa.

Yli puolen miljoonan matkustajan kenttiä oli viime vuonna kaksi: Rovaniemi ja Oulu.

Rovaniemen kenttä on Lapin matkailun keskus, selvästi suurin ja ainoa liiketaloudellisesti kannattava verkostolentoasema. Matkailutuloja sille lasketaan enemmän kuin muille verkostolentoasemille yhteensä.

Oulussa matkustajia on toiseksi eniten, mutta määrä on jyrkässä laskussa ja matkailutulot pieniä kentän kokoon nähden. Yhteiskuntataloudellisesti se on kuitenkin hyvin positiivinen.

Yhden puolesta puhuu matkailutulo, toisen puolesta huoltovarmuus

Keskisuuria kenttiä on seitsemän, niiden matkustajamäärät olivat 100 000–400 000.

Kittilän matkailutulot ovat verkostoasemista toiseksi suurimmat ja matkustajamäärä vahvassa kasvussa.

Turussa matkustajakäyrä laskee, mutta kansainvälisen liikenteen ansiosta yhteiskuntataloudellinen nettosumma on plussalla. Lisäksi kenttä on huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeä varalentokenttä, jolle on myös paljon potilaskuljetuksia.

Ivalo kuittaa kolmanneksi suurimmat matkailutulot, sillä matkustajien määrä on kasvanut reippaasti 2000-luvulla.

Vaasa, Kuopio ja Tampere ovat matkustajissa mitattuna alamäessä. Vaasassa matkailutulot ovat kuitenkin suurimmat Lapin ulkopuolisista kentistä ja kansainvälinen liikenne kirittää yhteiskunnallista painoarvoa.

Kuopion ja Tampereen asemien matkailijamäärät ovat laskeneet ja matkailutulot hyvin pieniä. Molemmat ovat kuitenkin Puolustusvoimien päätukikohtia ja Tampere myös tärkeä varalentoasema. Lisäksi molempien alueella on yliopistosairaala.

Kuopion merkitystä nostaa myös se, että junayhteys olisi selvästi lentoa hitaampi.

Kuusamossa matkailutulot ovat neljänneksi suurimmat ja asiakasmäärä kasvussa.

Seitsemän kentän tehokkuus miinuksella

Pienten ja erittäin pienten lentoasemien listalta löytyvät ne, joiden yhteiskuntataloudellinen nettosumma on miinuksella: Kajaani, Joensuu, Kemi–Tornio, Kokkola–Pietarsaari, Jyväskylä, Pori ja Savonlinna.

Niihinkin liittyy silti vahvuuksia: Kajaani on suurin ostoliikenteen lentoasema, Joensuussa ja Kemi–Torniossa matkailutulot ovat suuremmat kuin pienillä asemilla keskimäärin.

Jyväskylässä matkailutulot ovat kokoluokan suurimmat ja kenttä on myös yksi Puolustusvoimien päätukikohdista.

Lähes kaikkien alueella toimii myös keskussairaala, ja osa on tärkeä verivalmisteiden kuljetukselle.