Puhelin soi aamuyöstä. Soitto tuli turvallisuusyrityksestä.

Kauppias Mariia Jernmark lähti heti kaupalle. Paikan päällä selvisi, että kylmälaitteet olivat kuumentuneet, ja tuotteita oli mennyt pilalle erittäin suuria määriä. Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevan K-market Oliivin kylmälaitteiden säädöt menivät vinksalleen marraskuun alussa.

– Tilanne luonnollisesti järkytti, Jernmark kertoo.

Jernmark ja kaupan henkilökunta ryhtyivät hävittämään pilaantuneita tuotteita ja täyttämään hyllyjä uudelleen. Kun selvisi, että kyseessä saattaa olla jonkinlainen kyberhyökkäys, tunne oli epätodellinen.

– Kurjaa, että tässä kärsivät yksittäiset ihmiset. Yrittäjät, henkilökunta sekä lähialueen asukkaat, Jernmark sanoo.

Kylmälaitteista lämpölaitteita

Tänä syksynä hyökkääjät ovat iskeneet ruokakauppojen kylmälaitteisiin useissa Euroopan maissa.

Kun kylmälaitehyökkäykset alkoivat ja niistä tuli tietoa julkisuuteen, tietoturvayritys Withsecurella nähtiin, että muutkin hyökkääjät aktivoituivat. Kun yksi porukka keksii tavan aiheuttaa laajaa hämminkiä, muut kopioivat.

– Meille näkyi ihan suoraan, että monet koputtelevat, löytyykö tällaista haavoittuvaa palvelua. Hyökkäysyritysten määrä meidänkin asiakkaita kohtaan on hyvin havaittavissa, sanoo uhkatiedustelusta vastaava johtaja Samuli Bergström.

Tietoturva-aukko voi olla virhe ohjelmoinnissa, puute suunnittelussa, turvattomat asetukset tai inhimillinen virhe: esimerkiksi laitteen mukana tullutta salasanaa ei ole vaihdettu.

Tietoturvayhtiö WithSecuren uhkatiedustelusta vastaava johtaja Samuli Bergström kuvattuna työpaikkansa pääaulassa.
Withsecuren uhkatiedustelusta vastaava johtaja Samuli Bergströmillä on noin 25 vuoden kokemus tietoturva-alalta. Kuva: Jari Kärkkäinen/ Yle

Käytännössä eri hyökkääjät olivat todennäköisesti valjastaneet tekoälyn haravoimaan netistä samankaltaisia laitteita, jotka olivat joutuneet hyökkäysten ensimmäisessä aallossa uhriksi.

Kyberturvallisuuskeskuksen (KTK) mukaan kylmälaitteiden säätöjärjestelmiin kohdistuneet hyökkäykset laajenivat marraskuun alussa myös Suomeen.

Keskus havaitsi Suomessa 30 laitetta, jotka olivat olleet verkossa näkyvissä ja alttiina hyökkäykselle.

Keskusrikospoliisi kertoi maanantaina aloittaneensa aiheesta esitutkinnan. Tapauksia tutkitaan törkeinä tietojärjestelmän häirintänä ja vahingontekoina.

KRP:n mukaan poliisille on tähän mennessä ilmoitettu muutamasta tapauksesta eri puolilta Suomea.

Tekoäly auttaa hyökkääjiä

Laajat ja paljon harmia aiheuttavat kyberhyökkäykset vaativat tekijöiltään yhä vähemmän taitoja.

Bergströmin mukaan kyberhyökkäykset ovat nousseet aivan uudelle tasolle tekoälyn ansiosta.

– Oikeilla työkaluilla keskinkertaisista pahiksista tulee aika hyviä hakkereita, Bergström sanoo.

Keskinkertainen hakkerikin voi aiheuttaa paljon vahinkoa, sanoo Withsecuren tietoturva-asiantuntija Samulil Bergström:

Bergströmin mukaan tekoäly on nopeuttanut hyökkäyksiä huomattavasti. Vielä vuosi sitten keskimääräinen hyökkäys kesti useita tunteja. Nyt arvio on pudonnut 72 minuuttiin.

– Muutos on todella hurja, Bergström kuvaa.

Myös Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan ohjelmistohaavoittuvuuksia hyödyntävät kyberhyökkäykset ovat nopeutuneet. Hyökkääjät käyttävät tekoälyä esimerkiksi hyökkäyskoodin tekemiseen.

Tekoälyn avulla voi hyökätä samanaikaisesti satoihin tai tuhansiin kohteisiin muutamassa minuutissa. Samaan työhön menisi ihmiseltä päiviä tai viikkoja.

Sairaalat houkuttelevia kohteita

Kyberuhkien kehitys huolestuttaa tietohallintojohtaja Harri Karjalaisen mukaan myös HUSissa, vaikka tilanteeseen on varauduttu. Karjalaisen mukaan HUSissa suojausta ja valvontaa kehitetään jatkuvasti.

Huolen taustalla on se, että tärkeä terveydenhuollon toimija voi olla houkutteleva kohde sabotaasille.

– Nykyään ei voi ajatella, että terveydenhuollon toimijana me olisimme jollain tavalla suojassa. Päinvastoin. Entistä enemmän hyökkäyksiä halutaan kohdistaa meidän tyyppisiin toimijoihin, Karjalainen sanoo.

HUSissa on huomattu tekoälyn kehitys.

Aiemmin saattoi kulua päiviä tai viikkoja, ennen kuin verkkorikolliset saivat hyökkäyksensä koodattua haavoittuvuuden julkitulon jälkeen. Päivityksien tekemiseen oli aikaa.

– Nyt pahimmillaan voidaan puhua minuuteista, jolloin niitä jo yritetään hyödyntää, Karjalainen kertoo.

Onneksi tekoäly auttaa puolustamistakin.

Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan yritysten on nyt entistä tärkeämpää asentaa päivitykset nopeasti sekä seurata haavoittuvuuksia jatkuvasti ja automaattisesti.

Mitä ajatuksia nopeutuminen herättää kyberturvallisuutta noin 25 vuotta seuranneessa asiantuntijassa?

– Huolestuttaa, Withsecuren Bergström sanoo.

Hän ei usko, että kaikki organisaatiot ovat riittävän varautuneita tilanteeseen.

Poliisiauto ja useita ihmisiä seisoo koulurakennuksen edustalla, portilla näkyy Italian lippu.
Kyberhyökkäysten lisäksi eurooppalaisten arkeen ovat vaikuttaneet viime aikoina myös esimerkiksi perättömät pommiuhkaukset esimerkiksi Italiassa. Pommiuhkaukset ovat häirinneet myös lentoja. Kuva: Stefano Rellandini / AFP

Hyökkäykset lietsovat pelkoa

Ovatko kyberrikolliset moderneja terroristeja?

Eivät aivan, mutta osa toimijoista hyödyntää Bergströmin mukaan verkon haavoittuvuuksia samanlaiset tavoitteet mielessään.

Useiden hyökkäysten motiivi vaikuttaa olevan arkisen turvallisuuden horjuttaminen, pelon lietsominen, kaaos ja yhteiskunnan resurssien sitominen.

Vielä 3–5 vuotta sitten hyökkäyksiä käytettiin lähinnä rikolliseen rahan tekemiseen, vakoiluun ja häirintään. Nyt sabotaasi ja hybridivaikuttaminen korostuvat.

– Se ei ole aina ollut näin avointa tuhoamista, Bergström sanoo.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.

Ladataan lomaketta...

Source: Yle · Karla Kempas, Hanna Terävä

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira