Koulut | Eduskunnassa repesi riita peruskoulun tasokokeista

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan esitys kansallisten tasokokeiden kokeilemisesta peruskoulussa kuumensi tunteita eduskunnassa torstaina.

Täysistuntosalissa oli kuultavissa, että valtion rahankäyttöä seuraava tarkastusvaliokunta oli astunut koulutukseen erikoistuneiden kansanedustajien varpaille. Talousnäkökulmaa painottava valiokunta sai vastaansa kasvatustieteen näkökulman.

Tarkastusvaliokunta teetti laajan selvityksen peruskoulun oppimistulosten heikkenemisestä. Valiokunnan mielestä peruskoulun uudistuksissa ja kehittämishankkeissa ei ole onnistuttu kunnolla osittain siksi, että oppimistuloksista saatava tieto on rajallista ja sirpaleista.

Yhdeksi ratkaisuksi valiokunta esitti tasokokeita joihinkin oppiaineisiin, aluksi kokeiluluontoisesti.

Eduskunnan sivistysvaliokunta ei kannattanut omassa lausunnossaan tasokokeita. Valiokunnassa istuva Pia Lohikoski (vas) ihmetteli sivistysvaliokunnan näkemyksen sivuuttamista, kun se on nimenomaan erikoistunut opetuksen ja koulutuksen asioihin.

Lisäksi eduskunnalle luovutettiin keskiviikkona vetoomus, jonka oli allekirjoittanut yli 650 kasvatustieteilijää ja jossa vedottiin siihen, että eduskunta äänestäisi tasokokeita vastaan. Lohikoski viittasi tähän ja lisäsi myös, että Opettajien ammattijärjestö OAJ vastustaa tasokokeita.

”Kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijoiden mukaan tasokokeet eivät ratkaise oppimistulosten laskua, vaan tuovat mukanaan uusia ongelmia. Samoin kasvatustieteen asiantuntijat ovat sitä mieltä, että heidän laaja asiantuntemuksensa on nyt tässä keskustelussa sivuutettu”, Lohikoski sanoi.

Tarkastusvaliokunta otti yhdeksi mallimaaksi Tanskan, jossa kansalliset tasokokeet ovat jo käytössä. Lohikosken mukaan Pisa-tulokset ovat laskeneet kaikissa pohjoismaissa, myös Tanskassa.

Lohikoski nosti esiin myös sen, että tasokokeet voisivat johtaa koulujen ranking-listoihin ja lisätä lasten ja opettajien stressiä.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) sanoi, että ensi vaalikaudella puhutaan 8–11 miljardin euron säästöistä valtiontalouteen. Siksi ei ole yhdentekevää, miten opetuksen rahat käytetään.

”Näiden niukkenevien resurssien vallitessa olisi hyvä tietää, mihin tarkalleen ottaen tarvitaan panostusta lisää”, Ojala-Niemelä sanoi.

Eduskuntaryhmien sisälläkin on eroja suhtautumisessa tasokokeisiin: Ojala-Niemelä kannattaa, mutta hänen puoluetoverinsa, sivistysvaliokuntaa johtava Tuula Haatainen (sd) ei.

Haataisen mukaan peruskoulua voitaisiin parantaa poliittisilla päätöksillä vaikka heti ilman tasokokeitakin. Hän nosti esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen sekä ryhmäkokojen pienentämisen.

”Kyllä näillä konsteilla ihan varmasti oppimistuloksia saataisiin paremmaksi”, Haatainen sanoi.

”Koen aika kiusallisena sen jännitteen, mikä tässä tuntuu vallitsevan sivistysvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan välillä”, havainnoi saman ryhmän Aki Lindén (sd).

Suopeimmin tasokokeista puhuivat perussuomalaiset.

”Perussuomalaiset näkevät, että tasokokeiden pilotointi voisi olla yksi osa ongelman ratkaisua, eikä me olla ihan yksin tässä”, Ari Koponen (ps) sanoi.

Hän viittasi tasokokeiden puolestapuhujiin, muun muassa opetusministeriön entiseen kansliapäällikköön Anita Lehikoiseen.

”Kansallisella kokeella näkisimme alueelliset ja koulujen väliset erot sekä sen, vastaako oppilaan todellinen osaaminen hänen saamaansa numeroa. Ei voi olla oikein, että samantasoisella osaamisella toisessa koulussa saa kahdeksan ja toisesta kymmenen”, Koponen sanoi.

Eduskunnan on määrä äänestää perjantaina tarkastusvaliokunnan esittämistä lausumista eli hallitukselle osoitettavista kannanotoista.