Koulu | Koulutuksen kehittäminen vaatii tutkimus­perusteisuutta

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan ehdotus perusopetuksen oppimistulosten arvioinnin kehittämisestä on herättänyt vilkasta keskustelua ja myös kritiikkiä. Vähälle huomiolle on kuitenkin jäänyt kaikkia oppilaita koskevan seuranta-aineiston keskeisin hyöty: se loisi pohjan tulosten pedagogiselle hyödyntämiselle ja uudistusten luotettavalle arvioinnille.

Olemme kriitikoiden kanssa samaa mieltä siitä, ettei oppimistulosten laskun syitä tai toimivia ratkaisuja tunneta riittävän hyvin eikä pelkkä taitojen mittaaminen paranna osaamista. Koulutuksen kehittäminen vaatii kuitenkin parempaa tietoa siitä, mitkä toimet ovat tehokkaita.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on tästä hyvä esimerkki. Sen ansiosta tiedämme, ettei esiopetuksen aloittaminen viisivuotiaana nykyisen varhaiskasvatuksen sijaan parantanut lasten taitoja koulun alkaessa. Ilman kokeilua kallis uudistus olisi todennäköisesti toteutettu.

Todellinen muutos tapahtuu askel kerrallaan. On tärkeää tietää, mitkä askeleet vievät oikeaan suuntaan. Tämä vaatii kokeiluja sekä uudistusten vaiheittaista käyttöönottoa siten, että niiden vaikutuksia voidaan luotettavasti arvioida. Nykyisin seuranta-aineistot kerätään erikseen kutakin tutkimusta varten. Se on kallista ja työlästä, joten uskottavia opetuskokeilujen ja kehittämistoimien vaikuttavuusarviointeja tehdään liian vähän.

Otospohjaiset arvioinnit kuvaavat hyvin oppimistulosten yleistä kehitystä, mutta ne soveltuvat huonosti uudistusten arviointiin. Koko ikäluokan kattavat yhteismitalliset seuranta-aineistot antaisivat tarkemman kuvan osaamisen kehityksestä.

Tuloksia ei tule käyttää koulujen vertailuun.

Laajamittaiseen arviointiin liittyy toki riskejä. Tuloksia ei tule käyttää koulujen vertailuun, opettajien arviointiin tai päättöarviointina, eikä arviointi saa kaventaa opetuksen laajoja tavoitteita.

Kouluissa oppilaiden osaamista arvioidaan jo nyt lähes päivittäin. Uuden järjestelmän tulee tukea tätä työtä tarjoamalla opetussuunnitelman tavoitteisiin perustuva tehtäväpankki ja digitaalinen arviointityökalu, joita käytetään ensisijaisesti opetuksen tukena ja tuen tarpeen ennakoinnissa. Valittuina vuosina kaikki oppilaat tekisivät keskenään vertailukelpoisia tehtäviä, jotka arvioitaisiin ulkoisesti ja tallennettaisiin suojattuun tutkimusinfrastruktuuriin, jonka avulla voitaisiin arvioida myös erilaisten toimenpiteiden ja uudistusten vaikuttavuutta.

Ehdotamme, että seuraavalla hallituskaudella lähdetään pilotoimaan erilaisia ratkaisuja, joilla rakennetaan maailman paras opetusta ja oppimista tukeva järjestelmä.

• Marja-Kristiina Lerkkanen
• kasvatustieteen professori
• Jyväskylän yliopisto
• Minna Huotilainen
• kasvatustieteen professori
• Helsingin yliopisto
• Matti Sarvimäki
• taloustieteen professori
• Aalto-yliopisto

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.