Kokkolan kummitustarinat ovat niin rankkoja, että niistä tuli K18

”Rouva Ahlqvist eli Rouva Räpsy asui Kokkolan Vanhassakaupungissa. Hän oli rikas ja vaikutusvaltainen nainen, joka piti pientä pankkitoimintaa ja antoi pankkilainaa korkealla korolla.

Rouva Räpsy tykkäsi pelata korttipelejä, etenkin kirkonmenojen aikaan, mitä pidettiin todella häpeällisenä. Kun hän kuoli, hautajaissaattue kulki Kokkolan kirkon ohi, ja silloin suurimman kirkonkellon kieli putosi hauta-arkun viereen ja melkein lävisti arkun.”

Tällaisia tarinoita kuullaan kummituskierroksilla, jotka on kielletty alle 18-vuotiailta.

Kokkolan paikallishistoria on täynnä kummitustarinoita ja julmia rangaistuksia, mutta osa jutuista on niin pelottavia, ettei niitä voi kertoa lapsille.

Siksi kaupungin matkailuoppaat ovat tänä vuonna järjestäneet tavallisten kummituskierrosten lisäksi kaksi K18-kierrosta, joissa luvataan kertoa ihan kaikki.

Aikuisten kummituskierros alkaa Raatihuoneelta, joka oli tunnettu rangaistuspaikka. Siellä olivat vangittuina muun muassa tunnettu saarnaaja Maria Åkerblom ja vaarallinen porvari Siimen Mikkelson eli Rindamuru.

Yle kertoi Rikostarinoita historiasta -dokumenttisarjassaan hypnoottisesta lähetyssaarnaajasta Maria Åkerblomista. Hänen arvioidaan olevan yksi Suomen rikoshistorian omaalaatuisimmista henkilöistä.

Rindamuru jäi kiinni murtovarkaudesta, tuomittiin kuolemaan ja laitettiin kistuun eli kaupungin vankilaan. Hän onnistui kuitenkin pakenemaan, vaikka oli lukitussa sellissä kahlittuna käsistään ja jaloistaan.

– Hänen on täytynyt olla tekemisissä paholaisen ja noituuden kanssa, maalailee Kokkolan matkailuopas Anette Högdahl, joka on kummituskierroksen toinen vetäjä.

Raatihuoneelta K18-kierros kulkee vanhankaupungin läpi Katariinan kalmistoon, jonne haudattiin ruttoon kuolleet. Sieltä porukka siirtyy kaupunginteatterin kautta Mäntykankaan hirttomäelle.

Mäessä kasvaa nyt mäntyjä.

Kuu paistaa pilvien lomasta ja on aivan hiljaista, kun Högdahl kertoo, miten pelätty pyöveli saapui Kokkolaan Uudestakaarlepyystä tai Vaasasta ja nukkui lähitalossa.

K18-kierroksella kuullaan myös tarina Työväentalon narisevista lattioista ja Kokkolan kenties tunnetuimmasta kummituksesta eli Harrbådan neidosta, jonka näkemisen sanotaan ennustavan pahaa.

Harrbådan neidon tarina kiehtoo monia

Kokkolan Vanhassakaupungissa uskotaan majailevan ainakin 10 kummitusta.

Enemmänkin aaveita kuulemma on, mutta talojen asukkaat eivät halua kertoa niistä julkisesti, jotta ihmiset eivät tulisi pihoille pällistelemään, kertoo Elisa Maunumäki, toinen kummituskierroksen vetäjistä.

Lisäksi monen vanhan talon vintiltä on löytynyt pariton lapsen nahkakenkä. Sen on arveltu suojelevan taloa pahoilta hengiltä.

Maunumäen mukaan Kokkolan kummitukset ovat pääosin hyväntahtoisia ja kaikilla on pää.

– Ne ovat ilkikurisia ja tekevät jäynää. Ilmestyvät jonnekin, sytyttelevät ja sammuttelevat valoja, tiputtavat hyllystä tavaroita, ajavat tyhjällä hissillä, Maunumäki luettelee.

Kummitustarinat kiinnostavat

K18-kummituskierrokselle osallistui viitisenkymmentä kokkolalaista.

Anna Sopoa kummituksissa kiehtoo mystisyys, kun ei voi tietää, mikä on totta ja mikä ei. Erityisesti mieleen jäi ruttola, joka on yksi hänen poikansa lempileikkipaikoista.

Meri-Sisko Haapaselle ja Petri Spakille kummitusasiat, jännitys ja kauhu ovat lähellä sydäntä.

– Kai se on vähän sama kuin se, miksi tykkää musiikista, joka ei välttämättä aina ole niin harmonista. Elämä vaatii välillä epäsuhtaa ja epäharmoniaa. Ehkä tämä nyt on sitten semmoinen, Spak analysoi.

Pariskuntaan suurimman vaikutuksen teki Mäntykankaan mestauskallio.

– Olihan se vähän jännä tilanne, kun tajusi, miksi siihen pysähdyttiin. Ihan mielellään sitä elää vuonna 2026, Haapanen muistuttaa.