Vain alle puolet Kiinteistöliiton kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä on selvittänyt parvekkeiden turvallisuutta. Riskiparvekkeita voi olla satoja tuhansia.
7:04
Kiinteistöliitto on pettynyt taloyhtiöiden aktiivisuuteen riskiparvekkeiden turvallisuuden selvittämisessä ja varmistamisessa.
Viime vuosina Suomessa on tapahtunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, kun parvekkeiden rakenteet ovat pettäneet. Tämän seurauksena sellaiset parvekkeet, joissa on käytetty lasia tai sementtikuitulevyä putoamista suojaavana rakenteena, on määritelty riskiparvekkeiksi.
Riskiparvekkeiden tarkkaa määrää on Kiinteistöliiton rakennusteknisen asiantuntijan Anssi Väätäisen mukaan vaikea selvittää, mutta arvioiden mukaan niitä olisi Suomessa satoja tuhansia.
– Lasilevyt ja -kaiteet ovat yleisimpiä 2000-luvulla rakennetuissa ja saneeratuissa taloissa. Tuona aikana uusia kerrostalohuoneistoja on rakennettu arviolta 700 000–800 000. Jos niissä valtaosassa on lasikaide, on niitä helposti puoli miljoonaa tässä maassa, Väätäinen toteaa.
Osa parvekkeista suoraan korjaukseen
Anssi Väätäinen painottaa taloyhtiöiden vastuuta selvitystyössä.
Kiinteistöliitto teetti jäsentaloyhtiöilleen lokakuussa kyselyn, jonka perusteella vain alle puolet vastanneista on alkanut selvittää parvekkeiden turvallisuutta.
– Toimenpiteisiin on ryhdytty, mutta ei siinä laajuudessa, mitä olisimme toivoneet. Patistamme taloyhtiöitä ryhtymään niihin pikaisesti.
Sementtikuitulevyjen osalta tilanne on Väätäisen mukaan selkeämpi. Onnettomuustutkintakeskus on antanut niistä lausuntonsa, jonka mukaan levyt eivät tarjoa riittävää putoamissuojaa.
– Käytännössä näiden parvekkeiden osalta voi tarkastamisen ohittaa ja ryhtyä suoraan korjaustoimenpiteisiin.
Kiinteistöliiton kyselyyn vastasi yli 3 000 taloyhtiöiden hallitusten jäsentä.
Epätietoisuutta ja kustannuskysymyksiä
Taloyhtiöiden päätösprosessi on hidas. Yhtiökokous järjestetään useimmiten vain kerran vuodessa. Jos ylimääräistä yhtiökokousta ei järjestetä, voi taloyhtiö kuitenkin tehdä valmistelevia suunnitelmia, joiden täytäntöönpanosta osakkaat päättävät kokouksessa.
Esimerkiksi Porissa riskiparvekkeiden eteen on tehty Satakunnan isännöitsijäyhdistyksen mukaan jo paljon töitä.
– Tutkimuksia on tehty tosi monessa talossa, ja myös korjausselvityksiä ja tarjouksia on pyydetty. Asiaan on reagoitu hyvin, yhdistyksen puheenjohtaja Peter Hillman kertoo.
Kiinteistöliiton selvityksessä kävi ilmi, että muun muassa kustannuskysymykset ja epätietoisuus ovat hidastaneet asioiden selvittämistä.
Mittava parvekeremontti voikin olla kallis. Parvekkeiden turvallinen käyttö saattaa kuitenkin edellyttää sitä.
– Taloyhtiöiden hallitukset ja muut kiinteistönomistajat eivät voi enää vedota tietämättömyyteen vaaran mahdollisuudesta. Kiinteistön omistaja on vastuussa siitä, että rakennusta on turvallista käyttää, Anssi Väätäinen muistuttaa.
Osa taloyhtiöistä onkin päätynyt asettamaan parvekkeet käyttökieltoon, kunnes selvitys on saatu valmiiksi tai remontti tehtyä.
Kiinteistöliitto aikoo tarttua lähiaikoina selvitystöitä hidastaneiden epäselvyyksien purkamiseen.
– Aika paljon on vielä epätietoisuutta siitä, kuka tarkastuksia voi tehdä ja mitä tarkastusten kuuluu pitää sisällään. Varmasti siis pientä ohjeistusta vielä kentälle tarvitaan.
Source: Yle · Päivi Meritähti
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira