Kehitysapu | Ehdotus kehitysavun lakkauttamisesta huolestuttaa

Kehitysapu

Suomen kehitysrahoitus laskee ja painopisteet muuttuvat, miten käy lasten?

Lukijan mielipide

Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.

2:00

Suomen valtion virallinen kehitysapu on ollut laskusuuntaista pitkään, ja nyt lähestyvien vaalien alla leikkausehdotukset ovat koventuneet (HS 30.9.) ja jopa kehitysavun lakkauttamista on ehdotettu (HS 22.10.). Samalla yksityisen sektorin roolia ja Suomen kansallista etua vahvistetaan kehityspolitiikassa. Monet ovat huolissaan määrärahojen laskusta, ja syystä, mutta aiheellista olisi myös kysyä, mitä jäljelle jääneillä varoilla rahoitetaan. Kärsiikö rahoituksen laskiessa myös sen laatu?

Työskentelin 15 vuotta Unicefin tehtävissä Länsi-Afrikassa osallistuen kaikkein köyhimpien maiden pyrkimyksiin nostaa elintasoaan ja lasten hyvinvointia. Tapasin työssäni lapsia, perheitä, virkamiehiä, lukuisia ministereitä, presidenttejäkin. Lasten haasteellinen tilanne näkyi kaikkialla.

Esimerkiksi Norsunluurannikolla, maailman suurimmassa kaakaontuottajamaassa, kaakaoplantaaseilla työskentelee yli puoli miljoona lasta. He tulevat perheistä, jotka elävät usein köyhyydessä. Kouluja on kaakaoalueilla lasten määrään nähden liian vähän, eikä opettajia aina ole riittävästi.

Lapsityövoima on kuitenkin vähentynyt kaakaoplantaaseilla viime vuosina 29 prosentilla. Kehityksen taustalla ovat hallituksen sitoutuminen sekä Unicefin ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) pitkäaikainen tuki, joka on vahvistanut sosiaaliturvajärjestelmää ja parantanut lasten pääsyä kouluun. Työ on vienyt vuosia, mutta tulokset ovat näkyviä: strategiat on sisällytetty kansallisiin politiikkaohjelmiin, joita maan hallinto toteuttaa yhä itsenäisemmin.

Unicefin tuoreen rahoitusselvityksen mukaan Suomen kehitysrahoituksesta lapsiin kohdennetaan tällä hetkellä vain 21 prosenttia, vaikka lapsia on kolmasosa maailman väestöstä ja heihin sijoittaminen on tutkitusti taloudellisesti kannattavaa. Maailmanpankin arvioiden mukaan jokainen koulutusvuosi kasvattaa tulevia ansioita keskimäärin kymmenellä prosentilla.

Kaakaoplantaasilla työskentelevä lapsi ei elä markkinataloudellisesti dynaamisella alueella, eikä hänen elämänsä etene budjettikausittain. Sitoutuminen lasten hyvinvointiin, koulutuksen ja sosiaaliturvamekanismien kehittämiseen vaatii vuosikymmeniä, mutta kun työ on kerran tehty, vaikutukset ovat kauaskantoisia ja kestäviä. Ja se, jos mikä, on Suomenkin etu.

• Mirkka Mattila
• lapsen oikeuksien ja kehityspolitiikan erityisasiantuntija
• Suomen Unicef

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Artikkeliin liittyvää

Luitko jo nämä?