Kävimme terveyskeskuksessa, jolla on 137 000 asiakasta – ”Voi olla tyrmäävää”, toteaa heistä yksi

Syksyn hämärässä aamussa kulkevat ihmiset näyttävät kovin pieniltä pilvenpiirtäjien katveessa sijaitsevan Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen seinää vasten.

Kalasatamassa sijaitsee reilun 137 000 helsinkiläisen terveys- ja hyvinvointikeskus. Se palvelee siis suurempaa väkimäärää kuin esimerkiksi Kuopiossa on asukkaita.

Kalasatama oli aloittaessaan edelläkävijä uudenlaisen työtavan ja palvelujen tarjoamisen kehittämisessä. Keskus rakennettiin varta vasten uudenlaista työtapaa varten.

Keskus on toiminut jättimäisenä palvelujen yhdistäjänä jo kymmenisen vuotta.

Samanlaisella ajatuksella toimiva hyvinvointikeskus aukeaa ensi vuonna Helsingin Kamppiin. Monen lähiterveysasema sulkeutuu.

Myös muualla Suomessa pohditaan palveluiden keskittämistä säästösyistä.

”Sisään voi kävellä ihan mitä vaan”

Lokakuisena torstaiaamuna Kalasataman sisääntuloaulassa tasainen virta helsinkiläisiä jonottaa ilmoittautumisautomaateille ja hajaantuu eri puolille kuusikerroksista hyvinvointikeskusta.

– Aamuisin voi olla tyrmäävää, kun väkeä on niin hirveästi pakkautunut aulaan. Siitä eteenpäin se ei tunnu niin suurelta, kun ihmiset lokeroituvat eri kerroksiin, kuvaa kokemusta Kalasatamassa asioinut Ritva Savtschenko.

Sisääntuloaulassa kukaan ei voi päätellä, onko asiakas menossa fysioterapiaan, päihde- tai mielenterveyshuoltoon tai vaikkapa rokotukseen.

Tämä niin sanottu walk in -kerros on ollut alusta asti yksi Kalasataman kantava perusajatus: kukaan tulijoista ei leimaudu. Myös hoidontarpeen arviointi tehdään täällä.

Kalasatamassa työskentelevät Nicolas Antti, Tadeja Munyui ja Joni Flyckt arvostavat mahdollisuutta kysyä toisen ammattilaisen mielipidettä ja neuvoa.

Kalasataman keskuksen toinen perusajatus on löytää tapoja tunnistaa paljon palveluja tarvitsevia asiakkaita ja tehdä mahdollisimman helpoksi monen ammattilaisen yhteistyö.

Työtilatkin ovat yhteistä avotilaa: edes johtoportaalla ei ole omia työhuoneita tai taukotiloja. Palvelujen johtokin on järjestetty konsultoivaa työtä tukevaksi.

Kaikki työskentelevät avotiloissa. Vastaanottotilojen takana rakennuksen sisäkehällä avautuu työntekijöiden oma maailma.

– On ihan eri asia kuin terveysasemalla, jossa muutama lääkäri on omissa huoneissaan, ja pitää katsoa, milloin joku olisi vapaa. Avotiloissa on aina joku lääkäri vapaana. Myös erikoisosaaminen saadaan käyttöön, kertoo vs. ylilääkäri Nicolas Antti.

Samaa mieltä saman katon alla olemisen hyödyistä on fysioterapian apulaisosastonhoitaja Joni Flyckt.

– On helppo kävellä toiseen kerrokseen kysymään toisilta ammattilaisilta, että mitenhän tässä kannattaa toimia. Täällä oppii tuntemaan muut ammattilaiset ihan kasvokkain, se auttaa työntekoa.

Johtava sosiaalityöntekijä Santeri Nikulainen kertoo, että koko ajan ympärillä olevat ihmiset ovat työn suola.

– Tiedän, että kaikille se ei sovi, mutta täällä pääsee kokeilemaan asiakkaan kokonaisvaltaisen auttamisen työotetta. Suosittelen kokeilemaan.

Terveydenhoitaja Tadeja Munyui kertoo, että ammattilaisilla on sovitut roolit ja asioita edistetään yhdessä.

– Potilaat saavat niitä palveluja, joita tarvitsevat. Ammattilaisille konsultoiva työtapa tuo varmuutta. Tehdään yhdessä eikä vain ohjata asiakasta seuraavan palvelun ääreen. Se on tärkeää, sanoo Munyui.

Videolla Santeri Nikulainen ja Tadeja Munyui kertovat Kalasataman työarjesta.

Työntekijöiden määrä ei ole pysynyt vauhdissa mukana

Kalasatamassa asioivilla tuntui olevan järjestään kiittävää sanottavaa saamastaan palvelusta.

Tilastot kuitenkin kertovat, että Kalasatama on Helsingin terveysasemien häntäpäässä, kun katsotaan, kuinka hyvin kiireettömäksi arvioidussa tilanteessa lääkäriin pääsee.

Kuullaan ensin, miksi palvelut ovat käyttäjien mielestä toimineet.

Palvelujen lipuminen kauemmas arvelutti ensin, mutta Anna Lehtinen ja Aleksanteri Ronkainen ovat tyytyväisiä laajentuneisiin palveluihin.

– Olen hyvin päässyt hoitoon. Aluksi tuntui, että matka on pitkä tulla metrolla. Aiempi terveysasema oli lyhyen kävelymatkan päässä kodistani, mutta tämä ei häiritse minua enää, kertoo Anna Lehtinen.

Aleksanteri Ronkainen kertoo ymmärtävänsä niitä, joita arveluttaa lähipalveluiden katoaminen.

– Niin itsekin aikaisemmin ajattelin. Asioin aikaisemmin Ruoholahdessa, siellä oli hyvää palvelua, mutta ei saanut kovin laajoja palveluja, sanoo Ronkainen.

Videolla Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen käyttäjät kertovat kokemuksiaan.

Sitten vielä Kalasataman selvät miinukset.

– Ei niihin kukaan vastaa, sanoo salamana Ritva Savtschenko, kun häneltä kysyy kokemuksia Maisa-viesteihin vastaamisesta.

Maisa-viestit on tarkoitettu kiireettömään yhteydenpitoon terveys- ja sosiaalihuollon asioissa. Vastausajat ovat Kalasatamassa olleet Helsingin pisimmät.

Vastausaika on venynyt pahimmillaan kahteen ja puoleen kuukauteen, kun vastaus pitäisi tulla parissa päivässä. Tilanne on aaltoillut, lisää väkeä on palkattu, mutta toistuvasti ruuhkat ovat palanneet.

Helsingin terveysasemien johtajalääkärin Kaisa Kivistön mukaan kaupunki ei ole ehtinyt vastata riittävän nopeasti alueen väestön kasvuun. Kivistön mukaan jatkossa on onnistuttava aiempaa paremmin saamaan lääkäreitä eniten kasvaville alueille.

Yhdeksässä vuodessa hyvinvointikeskuksen alueen väestö on kasvanut 30 000:lla, mutta lääkäreitä ei ole saatu samassa suhteessa lisää.

Lääkäreitä on kuitenkin saatu 12 lisää alkuvuoden ja syksyn aikana, hoitajia parisen kymmentä. Jonotilanne on parantumassa entisestään.

Kalasataman vs. ylilääkäri Nicolas Antti kertoo, että jononpurkua on tehty myös lisätöinä.

Antti sanoo myös, että alueella asuu paljon työikäisiä ihmisiä. Heikentynyt työtilanne on tuonut lisää asiakkaita Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskukseen.

Moni on halunnut valita Kalasataman omaksi terveysasemakseen myös varsinaisen alueen ulkopuolelta. Noin neljännes Kalasataman asiakkaista tulee muiden terveysasemien alueilta.

Videolla vs. ylilääkäri Nicolas Antti kertoo, miten Kalasataman hoitojonoja puretaan.

Kalasataman opit käyttöön Kampin keskukseen

Kello kolmen jälkeen Kalasataman aula on jo kovin hiljainen. Ovet ovat vielä auki iltakahdeksaan.

Kalasataman oppeja monistetaan Helsingissä seuraavaksi Kampin terveys- ja hyvinvointikeskukseen, joka kuitenkin jää hieman pienemmäksi kuin Kalasatama. Kamppi palvelee aloittaessaan reilua 120 000:ta asukasta.

Keskustelu palvelujen keskittämisestä jatkuu. Esimerkiksi Helsingissä pienten keskusten karsimisessa on nyt otettu aikalisä. Pienillä ja suurilla yksiköillä on omat puolustajansa niin asiakkaiden, työntekijöiden kuin poliitikkojenkin joukossa.

Parantamista riittää myös Kalasatamassa, ja oppeja on hyödynnetty uuden Kampin keskuksen suunnittelussa.