Katso, mitä grafiikat kertovat elinkustannusten eroista Ranskassa ja Suomessa

Kallis ruoka ja bensa. Liian korkeat asuntojen hinnat, koulut rapistuvat.

Siinä syitä ranskalaisten tyytymättömyyteen, joka on johtanut jo kahtena viikonloppuna mellakointiin ja ryöstelyyn Ranskan suurissa kaupungeissa, kuten Pariisissa ja Marseillessa.

Ranskalaiset ovat tunnetusti herkkiä nousemaan barrikadeille, mutta miten huonosti Ranskalla ja ranskalaisilla menee verrattuna Suomeen ja suomalaisiin?

Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on tuplaantunut vuosituhannen taitteessa Ranskassa, mutta myös Suomi velkaantuu kovaa vauhtia.

Kumman maan kansalaisilla on tilastojen perusteella suurempi syy osoittaa tyytymättömyyttään?

Aloitetaan palkoista.

Suomalaiset näyttäisivät ansaitsevan paremmin kuin ranskalaiset. Mediaanipalkka oli vuonna 2022 suomalaisilla Eurostatin mukaan 19,3 euroa ja ranskalaisilla 16,8 euroa tunnilta.

Katso grafiikasta, mikä mediaanipalkka on maiden tilastokeskusten mukaan:

Mediaani tarkoittaa suuruusjärjestykseen lajitellun aineiston keskimmäistä arvoa. Puolet siis ansaitsevat vähemmän ja puolet enemmän kuin mediaani.

Yksi vertailukelpoisimmista käsitteistä tulotasoon liittyen on ekvivalentti tulon mediaani.

Se tarkoittaa kotitalouden tuloja suhteessa sen eri-ikäisiin jäseniin. Tuloina huomioidaan myös sosiaalituet sekä sijoitustuotot. Tuloista on vähennetty verot.

Tässäkin vertailussa suomalaiset pärjäävät selvästi ranskalaisia paremmin.

Keskivertosuomalaisella on tilastojen mukaan käytössään liki viidennes enemmän euroja kuin ranskalaisella.

Alla maiden ekvivalenttitulo vuonna 2025, mukana myös EU-maiden keskiarvo.

Kun arvioidaan taloudellista tilannetta tai hyvinvointia, on syytä ottaa huomioon myös se, kuinka paljon vertailumaissa on suhteellista köyhyyttä.

Tilastojen valossa näyttää siltä, että Ranskassa köyhyyttä on enemmän kuin Suomessa.

Entä hinnat?

Yksi syy ranskalaisten tyytymättömyyteen on ollut hintojen nousu. Luonnollisesti hintataso vaikuttaa suoraan hyvinvointiin. Jos hinnat ovat korkeat, voi ruhtinaallisestikin ansaitseva tuntea olevansa köyhä.

Katso videolta, miten ranskalainen nuori mies perusteli 17. lokakuuta osallistumistaan mielenosoituksiin:

Vuoden 2025 tietojen perusteella ainakin ruoka on Ranskassa vielä aavistuksen halvempaa kuin Suomessa.

Sitä, mitä rahalla kussakin maassa oikeasti saa, voidaan tarkastella niin kutsutulla ostovoimapariteetilla. Oheisessa tilastossa EU-keskiarvo on yksi ja mitä korkeampi luku on, sitä enemmän ostokset maksavat.

Suomessa tilanne on tältä osin hiukan Ranskaa heikompi. Ostokset maksavat täällä enemmän.

Ranskalaisten mitta on täysi myös korkeisiin asuntojen ja vuokrien hintoihin. Oheinen grafiikka tarkastelee, kummassa maassa asuminen on kalliimpaa suhteessa tuloihin. Mittarissa käytetään pitkän ajan perspektiiviä, joka huomioi asuntojen hintojen vaihtelua.

Pitkällä aikavälillä sekä Suomessa että Ranskassa asumisen hinta on laskenut, mutta Suomessa enemmän. Oheinen kuva osoittaa, että asuminen on Suomessa kuitenkin halvempaa.

Ranskalaiset ovat voimakkaasti osoittaneet mieltään myös kohonneita polttoainekustannuksia vastaan.

Polttoaineiden hinnat ovat EU-komission viikoittaisen kartoituksen mukaan Ranskassa ja Suomessa lähellä toisiaan.

Suomalainen maksaa kuitenkin kymmenisen senttiä korkeampaa litrahintaa esimerkiksi 95 E10-bensiinistä.

Tarkastellaan vielä yhtä talouden mittaria, joka kertoo kansantalouden suorituskyvystä. Se on bruttokansantuote asukasta kohden. BKT kuvaa kaikkien vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvoa.

Reaalisessa BKT:ssä on korjattu inflaation vaikutus, mutta se ei sisällä ostovoimakorjausta. Luvuissa on kotitalouksien lisäksi mukana myös yritykset. Vertailussa Suomi vie voiton.

Suomalaiset voisivat siis osoittaa mieltään ainakin polttoaineiden hinnannousua vastaan, mutta Suomi häviää vertailutilastoissa Ranskalle myös toisessa asiassa, työttömyydessä.

Työttömyysprosentti oli elokuussa Suomessa Eurostatin mukaan 9,9 prosenttia ja Ranskassa 8,2.