Suomalaiset ovat ilmoittaneet tänä vuonna 1 700 tapausta karhu­vahingoista maataloudelle ja kotieläimille. Arvion mukaan metsästys vähentää vahinkoja hitaasti.

Tohmajärven maaseutuasiamies Anne Könönen on käynyt tänä vuonna tarkastamassa karhuvahinkoja enemmän kuin koskaan aiemmin 30 vuoden työurallaan.

12:23

Koskaan aiemmin Suomessa ei ole ilmoitettu karhujen aiheuttamia vahinkoja poronhoitoalueen ulkopuolella yhtä paljon kuin tänä vuonna. Tilanteen vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö.

Riistavahinkorekisteri kertoo, että maaseutuviranomaisille on marraskuuhun mennessä ilmoitettu 1 700 karhun aiheuttamaa maatalous- ja kotieläinvahinkoa. Määrä on jo tuhat tapausta enemmän kuin koko viime vuonna, eikä kaikkia syksyn ilmoituksia ole vielä rekisterissä. Vuonna 2013 tapauksia oli vajaat 200.

Karhut ovat tuhonneet varsinkin rehupaaleja ja mehiläistarhoja, vaikka tarhaajat ovat suojanneet mehiläispesiä aitaamalla. Paalien suojaaminen karhuilta on vaikeampaa.

Karhu kävelee rehupaalien päällä.
Karhut rikkovat paaleja kynsillään myös kävelemällä paalien päällä pelloilla. Kuvassa riistakameran kuvaa Lieksasta heinäkuulta. Kuva: Teemu Harjunen

Marraskuun alkuun mennessä oli tehty korvauspäätöksiä karhuvahingoista poronhoitoalueen ulkopuolella yli 770 000 euron edestä. Summasta noin 300 000 euroa on korvauksia muun muassa karhun raatelemista naudoista, lampaista, hevosista ja koirista.

Korvaukset eivät sisällä kaikkia menetyksiä. Valtio ei esimerkiksi korvaa karhun aiheuttamia liikennevahinkoja, karhujahdissa kuolleita metsästyskoiria eikä vahinkoja, joiden yhteismäärä jää vuodessa alle 170 euron.

Karhun rikkoman pyöröpaalin muovien välistä tursuaa pilaantunutta säilörehua.
Karhuvahinkoja ei korvata markkinahintojen mukaan, vaan Ruokavirasto vahvistaa vuosittain, paljonko se maksaa erityyppisistä vahingoista. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Suomen karhukanta on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomen tihein karhukanta on itäisissä maakunnissa Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja rajan lähellä Etelä-Karjalassa.

Noin kolmannes poronhoitoalueen ulkopuolella elävistä karhuista on Pohjois-Karjalassa. Karhujen aiheuttamia vahinkoja maataloudelle ja kotieläimille on tänä vuonna ilmoitettu Suomen itäisimmässä maakunnassa lähes 500. Määrä on yli kaksinkertainen vuoteen 2025 verrattuna.

Pohjois-Karjalassa vahingot ryöpsähtivät

Eniten Pohjois-Karjalassa ilmoitettuja vahinkoja on tapahtunut itärajan kunnissa Kiteellä, Tohmajärvellä ja Lieksassa.

Tohmajärven maaseutuasiamies Anne Könönen ei ole 30 vuoden urallaan nähnyt näin paljon karhuvahinkoja.

– Tämä on ollut työurani pahin vuosi. En ole koskaan käynyt katsomassa näin paljon nimenomaan karhun tekemiä vahinkoja, Könönen huokaisee.

Hän laskee tehneensä tänä vuonna jo 70 arviokäyntiä karhuvahingoista ilmoittaneilla maatiloilla.

Kaikki ilmoitukset eivät johda korvauksiin. Myös riistanhoitoyhdistyksen petovahinkotarkastaja käy vahinkopaikalla havainnoimassa jälkiä. Tämän jälkeen maaseutuasiamies päättää, maksetaanko vahingosta korvausta.

Lippalakkipäinen nainen seisoo pellon laidalla kännykkä kädessä.
Tohmajärven maaseutuasiamies Anne Könönen on surullinen siitä, että suurentunut karhukanta aiheuttaa paljon tappioita itärajan kuntien karjatiloille suojausyrityksistä huolimatta. Kuva: Marja-Liisa Kämppi / Yle

Vahingonkorvausten määrä Pohjois-Karjalassa on kasvanut. Vuonna 2013 valtio maksoi maakunnassa 14 000 euroa karhujen aiheuttamista vahingoista maataloudelle ja kotieläimille. Vuonna 2022 korvaussumma alueella oli noin 54 000 euroa ja tänä vuonna jo lähes 290 000 euroa.

Könösen mukaan Ruokavirasto maksaa kotieläinvahingot nopeammin kuin maatalousvahingot, joista viljelijä voi saada rahat tilille vasta seuraavana kesänä.

Riistapäällikkö: vuosien metsästystauko näkyy

Pohjois-Karjalan riistapäällikkö Juha Kuittinen ei ole yllättynyt karhuvahinkojen lisääntymisestä. Hän arvioi, että ennätykselliset vahingot johtuvat suoraan karhukannan kasvusta.

Kanta jatkoi vahvistumista, kun karhua ei metsästetty poronhoitoalueen ulkopuolella pariin vuoteen valitusten seurauksena.

Tänä vuonna Riistakeskus myönsi 182 poikkeuslupaa karhunmetsästykseen poronhoitoalueen ulkopuolella. Eniten poikkeuslupia sai Pohjois-Karjala, jossa käytettiin kaikki 118 karhunkaatolupaa.

Keski-ikäinen mies istuu työpöydän ääressä, kädet ovat näppäimistöllä ja hän katsoo keskittyneesti tietokonetta.
Riistapäällikkö Juha Kuittinen kertoo, että vielä 1990-luvulla karhukanta oli koko Suomessa pienempi kuin tällä hetkellä pelkästään Pohjois-Karjalassa. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Kuittinen arvioi, että karhunmetsästys ei vähennä nopeasti karhuvahinkoja. Syynä on se, että Pohjois-Karjalassa kaadettiin päättyneellä metsästyskaudella vähemmän karhuja kuin alueella syntyi karhunpentuja tänä vuonna.

Riistapäällikkö uskoo vahinkomäärien pienenevän, jos karhua voidaan jatkossa metsästää vuosittain ja näin hallita kannan kokoa.

Karhun kiintiömetsästys laajenee koko Suomeen syksyllä 2027. Kiintiömetsästyksessä metsästäjien tai riistanhoitoyhdistysten ei tarvitse hakea poikkeuslupia, vaan maa- ja metsätalousministeriö päättää alueittain metsästettävien karhujen enimmäismäärän.

Source: Yle · Marja-Liisa Kämppi

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira