Kansantalous | Palvelualoilta odotetaan piristystä talouteen: näkö­piirissä 20 000 uutta työ­paikkaa

Palvelualat alkavat piakkoin vahvistaa Suomen taloutta, arvioi edunvalvontajärjestö Palvelualojen työnantajat (Palta). Järjestö nimittäin ennustaa, että ensi vuonna alalle palkataan 20 000 uutta työntekijää.

”Määrä ei ole vielä kovin paljon, mutta se kertoo, että työllisyysnäkymät palvelualoilla ovat joka tapauksessa parantuneet selvästi. Se edesauttaa työllisyyden vahvistumista”, sanoo Paltan pääekonomisti Martti Pykäri.

Suomen talous on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2024 lähtien. Siitä huolimatta työttömyysaste kohosi pitkään, ja työllisyysaste heikkeni.

”Talouskasvu painottui ensin toimialoille, joissa tuotannon kasvu ei ole johtanut laaja-alaiseen työvoiman kysynnän kasvuun. Laaja-alaisempaa kasvua on nähty vasta kuluvan vuoden aikana, kun myös rakentaminen ja investoinnit ovat lähteneet nousuun”, Pykäri sanoo.

Kolmannella vuosineljänneksellä eli heinä–syyskuussa työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 9,8 prosenttia, kun vuotta aiemmin se oli 9,2 prosenttia. Työllisyysaste pysyi kutakuinkin ennallaan runsaassa 76 prosentissa.

”Viime vuosien talouskasvu selittyy pitkälti viennin kasvulla, joka on painottunut pääomavaltaiseen teollisuuteen ja skaalautuviin digitaalisiin palveluihin. Kysynnän kasvu perinteisillä palvelualoilla ja kulutuskysynnässä on ollut vaatimattomampaa, mikä taas on jarruttanut työllisyyden paranemista”, Pykäri sanoo.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan yksityisten palvelualojen ja kaupan vientikysyntä ylläpitää koko taloudessa noin 232 000 työpaikkaa, kun 15 vuotta sitten määrä oli 137 000. Samalla niiden osuus kaikista viennin ylläpitämistä työpaikoista on noussut 22 prosentista 37 prosenttiin.

Tutkimuslaitoksen laskelmien perusteella 77 prosenttia koko talouden työllisistä on kuitenkin riippuvaisia kotimaisesta kysynnästä, kulutuksesta ja investoinneista. Kaiken kaikkiaan yksityinen kulutus vaikuttaa 832 000 työpaikkaan, joista 72 prosenttia on yksityisillä palvelualoilla ja kaupassa.

”Palvelualat eivät ole vain kotimaisen kysynnän varassa, mutta julkisen talouden tasapainottamisessa on tärkeä huomata, että kotimaisen kysynnän kokonaisvaikutus työllisyyteen on suurempi kuin mitä yleensä ajatellaan.”

Pykärin mielestä seuraavan hallituksen pitäisi huomioida, kuinka tärkeitä palvelualat ovat kansantaloudelle, kun se miettii, miten valtion tulot ja menot saadaan tasapainoon.

Jos verotusta kiristetään, se heikentää entisestään kotitalouksien ostovoimaa, palveluiden kysyntää ja työnteon kannustimia, Pykäri sanoo.

”Työllisyyden parantamisen näkökulmasta olisi huolehdittava, että yksityisen sektorin palveluyrityksillä olisi paremmat edellytykset kasvattaa liiketoimintaansa ja palkata lisää työntekijöitä.”

Valtiovarainministeriön arvion mukaan seuraavalla hallituskaudella julkista taloutta pitäisi tasapainottaa 8–11 miljardilla eurolla. Suuri osa taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä leikkauksia että veronkiristyksiä.

Järjestön uuden suhdannekatsauksen mukaan palvelualojen työn tuottavuus on parantunut etenkin asiantuntijatehtävissä, joissa hyödynnetään tyypillisesti tekoälyä.

Työn tuottavuuden kasvu on Suomen taloudelle luonnollisesti myönteinen asia. Tässä vaiheessa on silti vielä mahdotonta arvioida, kuinka paljon se johtuu suhdanteen paranemisesta ja missä määrin esimerkiksi tekoälystä.

”Suhdannevetoinen toiminnan tehostuminen luo pohjan työvoiman kysynnän vahvistumiselle. Rakenteellinen, aito tuottavuuden kasvu sen sijaan nostaa koko talouden potentiaalista tuotantoa ja kasvunäkymää. Molemmat ovat joka tapauksessa hyviä asioita.”

Palveluiden kysynnän näkökulmasta keskeinen kysymys on kuluttajien luottamus talouteen. Lokakuussa se heikkeni Tilastokeskuksen mukaan merkittävästi.

”Emme voi vaikuttaa energian hintaan tai korkotasoon, jotka puolestaan heijastuvat kuluttajien luottamukseen. Siksi olisi tärkeää, että veropolitiikalla ei heikennettäisi kysyntää ja työllistämisen edellytyksiä”, Pykäri sanoo.