Etelä-Karjalan Rautjärvellä Kaskivaaran löytöeläinkodissa uutta kotia odottavat Maustetytöt eli vaalea Laventeli ja musta Rosmariini.

Kun löytöeläinkoti 12 vuotta sitten aloitti toimintansa, ei sinne tuotu yhtään kania. Muutaman viime vuoden aikana niitä on tullut kymmenkunta.

Lemmikkikanien kodittomaksi jääminen on lisääntynyt viime vuosina. Ilmiö on esimerkiksi Etelä-Karjalassa uudehko, mutta tutumpi Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Ruskea-valkoinen kani seisoo punavalkoisella matolla.
Rosmariini-kania katsellessa käy selväksi, että nuori ja vilkas kani tarvitsee sähköjohdotonta tilaa ympärilleen. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Koko Suomessa lemmikkikaneja päätyy eläinsuojeluyhdistysten hoitoon jo niin paljon, että Suomen eläinsuojelu SEY alkoi viime vuonna ensimmäistä kertaa tilastoida niiden määriä erikseen.

Vuonna 2025 jäsenyhdistysten hoitoon päätyi 178 kania, joista 55 viranomaisen päätöksellä. Loput ovat muista syistä, kuten omistajan tahdosta, hoitoon joutuneita.

SEY kattaa noin puolet Suomen itsenäisistä eläinsuojeluyhdistyksistä ja löytöeläintoimijoista.

Kanikriisi

SEY:n asiantuntijatyön päällikkö Pihla Markkola kertoo, että avun tarpeessa olevien kanien määrä on koronavuosien jälkeen kasvanut niin paljon, että eläinsuojeluyhdistykset puhuvat kanikriisistä.

Koronavuosina lemmikkieläimiä hankittiin ennätysmäärä – mahdollisesti enemmän kuin koskaan aiemmin.

– Kodittomien kanien määrä on kuitenkin pieni verrattuna esimerkiksi kodittomien kissojen määrään, Markkola suhteuttaa.

Musta luppakorvainen kani makaa vaalealla lattialla harmaan maton vieressä valkoisen seinän edessä.
Laventeli-kani on tuotu löytöeläintaloon yhdessä siskonsa Rosmariinin kanssa. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Vaativa lemmikki

Lemmikki päätyy löytöeläinkotiin yleensä kolmesta syystä: se pääsee tai päästetään karkuun, valvontaeläinlääkäri määrää sen löytöeläinkotiin tai omistaja luopuu siitä vaikean elämäntilanteen vuoksi.

Kanien hylkäämisen syyksi löytöeläinkoti Kaskivaaran yrittäjä Katri Einovaara arvelee ihmisten kasvaneita talousongelmia sekä sitä, että kanit eivät ole helppoja lemmikkejä.

– Kuvitellaan, että kanin voi ottaa vaikka ensimmäiseksi lemmikiksi. Kani kuitenkin vaatii ympäristöltään paljon, kaipaa usein lajitoveria ja osaa myös sotkea, Einovaara luettelee.

Henkilö seisoo ulkona keltaisessa työvaatteessa, taustalla puisia rakennuksia.
Löytöeläinkoti Kaskivaaran yrittäjä Katri Einovaaralla on löytöeläinten lisäksi myös omia eläimiä, kuten vuohia, lampaita, possuja, koiria ja hevosia. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Harva palaa kotiin

SEY:n mukaan löytöeläinkotiin päätyneistä kaneista, marsuista ja lemmikkilinnuista äärimmäisen harva pääsee takaisin alkuperäiseen kotiinsa. Suurimmalle osalle niistä löytyy kuitenkin uusi koti. Pieni osa joudutaan lopettamaan terveysongelmien takia.

Eläinsuojeluyhdistyksiin päätyy myös todella huonokuntoisia lemmikkieläimiä, joiden hoitoa on laiminlyöty jo pitkään. Pihla Markkolan mukaan omistajien taloudellinen ahdinko näkyy myös eläinten entistä huonompana kuntona.

Samasta syystä löytöeläinkodit saavat aiempaa enemmän avunpyyntöjä eläinlääkärikuluihin, ruokaan tai toiveita ottaa eläin huostaan.

Katso tästä, mistä löytöeläimen hinta muodostuu:

Katri Einovaara kertoo, että nykyisin yhä useampi omistaja jättää lemmikin löytöeläintaloon lopullisesti. Myös Lemillä sijaitsevan Tassutarha-löytöeläinkodin yrittäjä Terhi Tuuva kertoo, että esimerkiksi kissoista vain noin kolmasosa päätyy takaisin omistajalleen.

Yhtenä syynä tähän on se, että lemmikin takaisin hakeminen maksaa. Esimerkiksi Kaskivaarassa koirasta joutuu pulittamaan vuorokaudelta noin 19 euroa, kissasta noin 12 euroa ja kanista 3–4 euroa. Jos lemmikki on ollut löytöeläinkodissa pitkään, lasku voi olla omistajalle liikaa.

Eläinlääkärimaksut, ruuat, lääkkeet ja hoitotarvikkeet ovat kallistuneet, joten omistaja saattaa todeta, että lemmikin on parempi pysyä siellä, missä siitä huolehditaan.

– Omistajalla voi olla myös sellaista asennetta, että jos hän on ottanut eläimen ilmaiseksi, hän ei halua maksaa siitä mitään. Se tuntuu kurjalta, Einovaara sanoo.

Raidallinen kissa seisoo pöydällä ja katsoo suoraan kameraan, taustalla ihminen epätarkkana.
Tämä kesy löytökissa on ollut Kaskivaaran löytöeläinkodissa alle 15 vuorokautta, joten omistajalla on mahdollisuus hakea se takaisin kotiin. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Sijaiskodeista pulaa

Osa löytöeläinkotiin tuoduista lemmikeistä voidaan sijoittaa sijaiskotiin, joka huolehtii lemmikistä, kunnes se löytää uuden, pysyvän kodin. Einovaaran mukaan sijaiskotien tarve on lisääntynyt, mutta samalla niiden määrä on vähentynyt. Sijaiskotina toimiminen on yhtä sitovaa kuin lemmikin omistaminen, sillä eläintä ei saa jättää yksin pitkäksi aikaa. Sijaiskotien löytäminen erityisesti koirille on vaikeaa.

Einovaara muistuttaa, että lemmikin ottaminen on pitkäaikainen sitoumus, joka on harkittava tarkasti.

– Toki joskus on viisautta etsiä eläimelle uusi koti eikä hylätä vain jonnekin, Einovaara sanoo.

Löytöeläinkoti Kaskivaaran yrittäjä Katri Einovaara Rautjärveltä muistuttaa, että aikuisen lemmikin ottaminen on palkitsevaa.

Source: Yle · Tanja Hannus

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira