”Ohje oli pistää kerran viikossa ja se on siinä” – lääkäri määräsi 130-kiloiselle Markulle Ozempicia, huono lopputulos

Kuopiolainen Markku Turunen aloitti lihavuus­lääkkeen käytön neljä vuotta sitten. Lääke tepsi diabetekseen, mutta paino nousi.

Toimittaja:

Valokuvat ja videot:

Tuottaja:

18:00

Se tunne, ettei mikään kerta kaikkiaan auta.

Näin summaa pettymystään kuopiolainen Markku Turunen Puijonnokan laavulla, jonne hän on tullut juomaan päiväkahvit toimittajan kanssa syyskuussa 2026.

Turunen on käyttänyt lihavuuslääke Ozempicia yli neljä vuotta. Hän aloitti sen suurin toivein vuonna 2022.

Tuolloin alta nelikymppinen mies painoi 130 kiloa ja oli juuri saanut tietää sairastavansa kakkostyypin diabetestä.

Lääkäri määräsi lääkkeen sekä diabetekseen että lihavuuteen.

Tuttaviltaan Turunen oli kuullut uudesta suolistohormonilääkkeestä, Ozempicista, jolla paino voisi pudota jopa 40 kiloa.

Kävikin päinvastoin: Markku lihoi.

– Alussa lähti viitisen kiloa, mutta sitten vaikutus hiipui. Yhteensä paino on noussut 11 kiloa lääkkeen aloittamisen jälkeen.

Käytön myötä uudenlaisten lihavuuslääkkeiden teho voi laantua. Kyse on siitä, että aivot tottuvat niihin ja pyrkivät ohittamaan ruokahalua hillitsevän signaalin. Nälkä siis puskee läpi.

Juuri näin kävi Turuselle.

Seuraavalla videolla Turunen kertoo Ozempicin käytöstään:

Ozempicin kaltaiset suolistohormonilääkkeet ovat tehokkaita. Ne voivat laihduttaa, parantaa sydän- ja verisuoniterveyttä ja vaikuttaa suotuisasti mielenterveyteen.

– Oikein käytettynä lihavuuslääkkeet ovat tieteellinen läpimurto, mutta niihin voi joskus liittyä vakavia haittoja, sanoo lihavuustutkija, dosentti Pia Pajunen Kelasta.

Kuten kaikki lääkkeet, myös Ozempicin vaikuttava aine semaglutidi voi aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten pahoinvointia, oksentamista tai vakavimmillaan esimerkiksi haimatulehduksen.

Lääkekokeissa Turusen käyttämä semaglutidi on hänen annoksellaan tuonut 10–15 prosentin painonpudotuksen. Koeasetelmaan kuuluu kuitenkin elintapahoito, jota Turunen ei saanut.

Hän jäi yksin lääkkeen kanssa.

– Ohje oli pistää kerran viikossa Ozempicia ja se on siinä, sanoo Turunen.

MOT tutkii Ozempicin käyttöä, laihduttamista ja chat-lääkäreitä tuoreessa dokumentissa nimeltä Pakko saada Ozempic.

Lihavuuden hoitoon ei ole rahaa

Lääkereseptin saaminen voi olla helpompaa kuin pääsy ravitsemusterapeutin juttusille.

MOT kysyi kaikilta 21 hyvivointialueilta sekä Helsingistä, onko niillä riittävästi aikaa, rahaa ja henkilökuntaa lihavuuden hoitamiseen. Vain neljä aluetta sanoi kyllä.

Se, ettei lihavuuden hoitoon ole voimavaroja, voi tulla pidemmän päälle kalliiksi.

– Jos mitään ei tehdä, niin yhä suurempi osa hyvinvointialueiden kustannuksista valuu sellaisten lihavuuden liitännäissairauksien hoitoon, jotka olisivat ehkäistävissä, sanoo Pajunen.

Useimmilla hyvinvointialueilla lihavuuden hoidosta vastaa lääkäri, mutta aika ei aina riitä yksilölliseen ohjaukseen. MOT:n kyselyn mukaan monin paikoin pulaa on juuri ravitsemusterapeuteista.

Joillakin alueilla ravitsemusterapiaan ohjataan vain potilaat, jotka ovat menossa lihavuusleikkaukseen.

Markku Turusen kotikonnuilla Kuopiossa lääkkeiden käyttäjä pääsee ammattilaisen puheille aivan liian harvoin, sanoo Pohjois-Savon ravitsemusterapeutti Anne Tuovinen. Hänen viestinsä lihavuuslääkkeitä kirjoittaville lääkäreille on suora:

– Toivoisin, ettei pelkästään määrättäisi lääkettä, vaan puhuttaisiin myös ruokailusta, liikunnasta ja unesta.

Lihavuuslääkkeitä käyttää jo yli 100 000 suomalaista. Suosituin on Turusen käyttämä semaglutidi, jota myydään kauppanimillä Ozempic, Wegovy ja Rybelsys. Ruotsissa suosiotaan kasvattaa nopeimmin tirtsepatidi, joka tunnetaan nimellä Mounjaro.

Tutkimusvaiheessakin on kymmenkunta uutta tehokasta valmistetta ja kehitteillä vähintään 150. Laihuusihanne on tehnyt paluun uusien tehokkaiden lääkkeiden aikakaudella.

Herkkuvero Britannian malliin

Markku Turunen sai viimein ajan ravitsemusterapeutti Anne Tuoviselta kesäkuussa 2026, kesken MOT:n kuvausten.

Vastaanotto tuli kuitenkin Markun mielestä liian myöhään.

– Olisi pitänyt saada heti alussa apua syömiseen ja aloittaa kuntosali, koska lääkitys vähentää lihasta, tietää Turunen nyt.

MOT:n kyselyssä alueet toivoivat poliitikoilta apua etenkin lasten ja nuorten lihavuuden ennaltaehkäisyyn. Esimerkiksi haittaverot herkuille ja puuttuminen pakkauskokoihin saivat kannatusta.

Kelan Pajunen kehottaa katsomaan mallia Britanniasta, jossa runsaasti sokeria ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden mainontaa verkossa ja televisiossa on rajoitettu. Sikäläinen sokerivero koskee limujen lisäksi myös muun muassa maitopohjaisia kahvijuomia eikä kassojen läheisyyteen saa asetella makeisia houkutukseksi.

Erityisen huolissaan Pajunen on lihavuuteen kytkeytyvästä kakkostyypin diabeteksestä, jonka esiintyvyys nuorilla aikuisilla on kolminkertaistunut vuodesta 1990. Taudin ehkäisyssä ja hoidossa olennaista on painon pudotus.

– Jos sairastuu nuorena, myös vakavia liitännäissairauksia alkaa kehittyä nopeasti. Ne ovat potilaalle ikäviä ja yhteiskunnalle kalliita, sanoo Pajunen.

Turuselle Ozempic tepsi diabetekseen, mutta ruokailuun se vaikutti väärällä tavalla. Lääke vei nälän ja teki syömisestä napostelua. Nyt hän aikoo palata perusasioihin eli liikuntaan ja terveellisempään ruokailuun.

Videolla Turunen lähettää terveisensä muille lihavuudesta kärsiville:

– Minusta se on ylihypetetty lääke. Oikotietä onneen ei ole.

Ladataan lomaketta...