Kaivoshankkeet | Kaivosten tarpeellisuus ei anna oikeutta sivuuttaa ympäristöriskejä

Jorma Törmänen korosti (HS Mielipide 21.10.) kaivoshankkeiden merkitystä työllisyydelle, investoinneille ja paikalliselle elinvoimalle. Tavoitteet ovat tärkeitä, mutta keskustelussa on huomioitava myös hankkeiden ympäristövaikutukset. Kansallinen etu ei käsittääkseni poikkea lainkaan paikallisesta edusta näin ajatellen. Pitkällä tähtäyksellä olisi ihme, jos ne eivät olisi samansuuntaiset.

Raaka-aineiden tarve ei tarkoita, että jokainen kaivoshanke olisi tarpeellinen sijainnistaan riippumatta. On myös erotettava toisistaan hankkeen lupaamat työpaikat ja sen todelliset hyödyt paikallisille ihmisille. Kunta päättää kaavasta.

Sokli on tästä ajankohtainen esimerkki. Korkein hallinto-oikeus kumosi hankkeen aiemman ympäristö- ja vesitalousluvan vuonna 2022. Nyt hanketta valmistellaan uudelleen, ja valtio on sitoutunut sen edistämiseen merkittävällä rahoituksella. Ympäristövaikutukset on silti selvitettävä perusteellisesti. Vesistöihin kohdistuvat riskit pitää ratkaista ennen toiminnan aloittamista. Kaikissa hankkeissa.

Kaivoksen vastustaminen ei automaattisesti merkitse kehityksen vastustamista. Paikallista elinvoimaa ovat työpaikkojen lisäksi puhtaat vedet, luonnon monimuotoisuus, poronhoito ja muut elinkeinot. Paikallisilla ihmisillä on oikeus puolustaa elinympäristöään ja kysyä, kuka saa hankkeen hyödyt ja kuka kantaa sen riskit ja kustannukset. Vastuullisten päätösten tulee kestää aikaa yli sukupolvien.

Vastuullista kaivospolitiikkaa ei mitata vain investointien määrällä tai hankkeiden etenemisnopeudella. Myös ympäristönsuojelun, avoimen päätöksenteon ja paikallisten ihmisten näkemysten on painettava vaakakupissa. Raaka-aineita tarvitaan, mutta niiden tarve ei oikeuta sivuuttamaan luonnon suojelua.

• Harri Sjöman
• Vantaa

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.