Järvi peittyi paksuun levään kesällä Etelä-Savossa – vesistöasiantuntija: ”Järven hoidossa on siirrytty sairaanhoitoon”

Täysin leväkukinnan peittoon viime kesänä kasvaneen Kolvosenjärven kunnostus voi kestää jopa vuosikymmeniä.

Kolvosenjärvi on Etelä-Savossa Savonlinnan ja Enonkosken rajalla sijaitseva suhteellisen pieni, matala ja luonnostaan kirkasvetinen järvi, joka täyttyi kesällä neljästä eri sinilevälajista.

Lupa- ja valvontaviraston (LVV) vesistöasiantuntija Pekka Sojakan mukaan Kolvosenjärven kunnon romahtaminen yllätti tutkijat, koska eteläsavolaiset järvet ovat olleet valtaosin hyväkuntoisia.

Levätilanteen ollessa pahimmillaan vedessä ei nähnyt kuin parinkymmenen sentin syvyyteen. Tavallisesti Kolvosessa näkyvyys on ollut pari metriä, Sojakka sanoo.

– Tutkijatkin ovat yllättyneitä siitä, miten eteläsavolaisessa järvessä voi olla näin laajat sinileväkukinnot.

Yli viisikymmentä Kolvosenjärven asukasta ja vapaa-ajan asujaa osallistui tiistaina Savonlinnassa yleisötilaisuuteen järven tilasta. Lisäksi kymmeniä ihmisiä seurasi keskustelua verkkoyhteyden välityksellä.

Sojakka kehotti asukkaita ja mökkiläisiä järjestäytymään vesistönsuojelua varten, koska vain rekisteröity yhteisö, kuten yhdistys tai vesiosakaskunta, voi saada avustusta järven kunnostamiseen.

– Pikavoittoja ei ole, vaan pitkäjänteinen vesienhoito ja kunnostus toivon mukaan näkyvät vuosikymmenten saatossa Kolvosenjärven tilassa.

Yleisötilaisuuteen osallistunut Hannu Sihvonen muistelee, että järvi oli kirkas vielä 40 vuotta sitten.

Hänen mukaansa järvi tummui hiljalleen, ja sen tilassa tapahtui selvä muutos yli kymmenen vuotta sitten.

– Kun saunoimme ja kävimme järvessä, iho jäi limaiseksi. Rupesimme ottamaan pesuveden pihan kaivosta.

Hän kertoo asuneensa Kolvosen rannalla 78 vuotta.

LVV:n mukaan järvellä on ollut ravinnekuormitusta 5–6 vuotta, ja järveltä on aiemmin tehty yksittäisiä leväilmoituksia.

Myös Sihvonen sanoo, että rehevöitymisen oireita huomasi verkkokalastaessa.

– Toissa talvena vesi ei kirkastunut talvellakaan.

Kesän peittävä sinileväkukinta kertoo, että järven kyky sietää ravinnekuormitusta on ylittynyt, vesistöasiantuntija Pekka Sojakka sanoo. Järven pohjasta vapautuu ravinteita.

– Järven hoidossa on siirrytty terveydenhuollosta sairaanhoitoon, hän kuvailee.

Kunnostuskeinoja ovat muun muassa hoitokalastus, valuma-alueiden kunnostukset sekä pintavalutuskenttien ja kosteikkojen rakentaminen.

Enonkoskelainen Hannu Sihvonen kertoo, että hän teki maillaan vesistönsuojelua jo ennen kuin järvi ajautui kriisiin.

– Kun lopetin viljelyn, tein puolen hehtaarin metsäpellosta omaan piikkiini kosteikon.

Kosteikko estää ravinteiden virtaamista vesistöön.

Heinäkuun lopussa Kolvosenjärven vesi oli samean vihreää:

Kolvosen rehevöityminen on useiden eri tekijöiden summa.

Maa- ja metsätaloudessa maaperää muokataan voimakkaasti, jolloin ravinteet virtaavat tavallista helpommin vesistöön. Sojakka kertoo, että metsätaloustoimet Kolvosella ovat lisääntyneet.

– Sen ympäristössä on tehty myös päätehakkuita.

Hän nostaa esiin myös poikkeavat sääolosuhteet ja sään ääri-ilmiöt, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen.

Vedenpinnat ovat olleet poikkeuksellisen matalalla, jolloin vedenvirtaukset ovat olleet vähäisiä.

Toisaalta rankkasateet kuormittavat vesistöä, kun pienelle alueelle sataa kerralla paljon.

Sojakka kertoo, että Etelä-Savossa on kymmenkunta järveä, jotka ovat rehevöityneet voimakkaasti samankaltaisista syistä kuin Kolvonen.

Etelä-Savossa on kymmenkunta levätilanteeltaan Kolvosen kaltaista järveä