Ilmastopaneelilta liuta keinoja: Bensan hintaa nostava jakeluvelvoite jopa 100 prosenttiin, metsien hakkuut syyniin

Ilmastopaneeli esittää liudan keinoja, jotta Suomi pääsisi ilmastotavoitteisiinsa.

Suomessa on jo onnistuttu vähentämään fossiilisia päästöjä. Samaan aikaan metsien hiilinielua on menetetty. Suomen kansallisia ilmastotavoitteita ei paneelin mukaan saavuteta jo sovituilla keinoilla, vaan lisätoimia tarvitaan.

Suomen ilmastopaneeli julkaisi tänään tiistaina listan keinoja, joiden avulla Suomi pystyisi täyttämään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet sekä EU:n ja kansalliset ilmastotavoitteisiin liittyvät velvoitteet.

Ilmastopaneelin tehtävä on antaa päättäjille tieteeseen perustuvia suosituksia ilmastopolitiikkaan. Paneelista on säädetty ilmastolaissa.

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää nopeita, maailmanlaajuisia päästövähennyksiä, luonnon hiilinielujen vahvistamista ja hiilidioksidin teknistä poistoa ilmakehästä, paneeli toteaa.

Näillä keinoilla Suomen Ilmastopaneeli veisi Suomen ilmastotavoitteisiin:

Liikenne

Liikenteen hinnoittelu ja tuet on uudistettava sähköistymistä tukeviksi, paneeli suosittaa.

Liikenteen sähköistymistä vauhdittaisi hiilidioksidiperusteisten auto- ja ajoneuvoverojen porrastettu korottaminen. Raskaan liikenteen sähköistämiseksi tarvitaan lisää latauspaikkoja.

Syksyn aikana paljon keskustelua herättänyttä, polttoaineiden jakeluvelvoitetta tulee paneelin mukaan nostaa. Tavoitteena olevaa fossiilitonta liikennettä vuonna 2045 on muilla tavoin mahdoton saavuttaa, paneeli toteaa.

Jakeluvelvoitetta tulisi korottaa portaittain siten, että se on 100 prosenttia vuonna 2045. Jakeluvelvoite velvoittaa polttoaineiden jakelijoita toimittamaan tietyn osuuden uusiutuvia polttaineita kulutukseen. Uusiutuvat polttoaineet ovat fossiilisia kalliimpia. Tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Kävelyä ja pyöräilyä sekä joukkoliikennettä on paneelin mielestä edistettävä esimerkiksi valtionavustuksilla. Paneeli suosittelee myös tiemaksuja, kuten ruuhkamaksuja kaupunkeihin.

Maatalous ja ruoka

Maatalouden päästöt ovat yhä lähes ennallaan huolimatta siitä, että alalle on tarjottu mahdollisuuksia vähentää päästöjä kustannustehokkaasti.

Ilmastopaneeli ehdottaa päättäjille tavoitteeksi, että kasviperäistä proteiinia kulutettaisiin yhtä paljon kuin eläinperäistä proteiinia. Se tehtäisiin uudistamalla maatalouspolitiikkaa, taloudellista ohjausta sekä kehittämällä elintarviketuotteita, julkisia hankintoja ja ruokapalveluja.

Turvepohjaisten peltojen päästöjä ilmastopaneeli vähentäisi jo aiemmin ehdotetulla vettämisellä, mikä olisi suurin ja edullisin keino vähentää maatalouden päästöjä. Se tarkoittaisi hylättyjen ja huonosti tuottavien turvepeltojen muuttamista ilmastokosteikoiksi ja kosteikkoviljelyksiksi.

Kosteikkoviljelyssä pohjaveden pinta pidetään lähellä maan pintaa. Ilmastokosteikot taas tarkoittavat pysyvästi veden osittain peittämiä alueita, jotka toimivat kiintoaineksen ja ravinteiden pidättäjänä, eliöstön elinympäristönä tai viljelymaiseman monipuolistajana.

Paneeli laittaisi myös tulosperusteiset palkkiot ohjaamaan maatalouden päästövähennyksiä. Palkkiot voisivat ohjata päästöjen vähentämiseen.

Metsät

Tällä hetkellä Suomen metsiä hyödynnetään niin voimakkaasti, että metsien hiilivaraston kasvu on ilmastopaneelin mukaan pysähtynyt. Sen seurauksena maankäyttösektorin vuoden 2030 EU-velvoite ja vuoden 2035 kansallinen hiilineutraaliustavoite ovat vaarantuneet.

Molemmissa Suomi on sitoutunut säilyttämään metsien muodostaman hiilinielun tietyn kokoisena. Hiilinielu poistaa ilmakehästä hiilidioksidia.

Ilmastopaneeli suosittelee metsälain ja vesilain uudistamista. Metsälaissa paneeli velvoittaisi hiilitasetta vahvistavaan metsänhoitoon eli käyttämään sellaisia menetelmiä, jotka lisäävät metsän ja maaperän kykyä sitoa ja varastoida hiiltä sekä vähentävät sieltä vapautuvia päästöjä.

Paneeli suosittaa nykyistä pidempiä metsien kiertoaikoja eli viivyttämään hakkuita yli tavanomaisen ajankohdan ja harvennushakkuiden lieventämistä. Avohakkuita pitäisi välttää runsasravinteisissa, ojitetuissa suometsissä ja suometsät tulisi kasvattaa nykyistä märempinä.

Nämä keinot pitäisi paneelin mukaan viedä metsälakiin ja niistä poikkeamisesta pitäisi jakaa sanktioita.

Paneelin mielestä Suomessa pitäisi selvittää, paljonko puuta Suomessa voidaan hakata ekologisesti kestävästi ja siten, että ilmastotavoitteet täyttyvät.

Paneelin mukaan kaikki metsäojitukset tulee muuttaa luvanvaraisiksi.

Paneeli esittää myös taloudellista ohjausta vahvistamaan hiilinieluja ja vähentämään päästöjä. Keinoksi ehdotetaan maankäytön muutosmaksua. Se tarkoittaisi, että metsän poistamisesta esimerkiksi rakentamisen vuoksi pitäisi maksaa.

Biomassan polttamisen voimalaitoksissa, ilman, että hiilidioksidi otetaan piipun päästä talteen, paneeli laittaisi energiaveron piiriin. Näin puun käyttö vähenisi ja metsien hiilinielu vahvistuisi.

Rakennukset

Rakennusten energiatehokkuutta on parannettava neuvonnalla ja investointituilla. Ilmastopaneeli kasvattaisi energia-avustuksen suuruutta on niin, että se kannustaa laajoihin energiaremontteihin.

Tukea öljylämmityksen vaihtamiseksi vähähiilisempään vaihtoehtoon pitäisi jatkaa.

Tuet pitäisi kohdistaa esimerkiksi niille, joita uhkaa energiaköyhyys eli kohtuuttoman suuret energialaskut suhteessa tulotasoon sekä alimmille tuloluokille.

Teollisuus ja energiantuotanto

Paneeli korostaa tarvetta turvata puhtaan sähkön riittävyys keskeisille vähähiilisille investoinneille kuten uusiutuvan energian lisääminen, vetytalous, teollisuuden ja liikenteen sähköistäminen.

Uudet datakeskukset tulisi velvoittaa lisäämään puhdasta sähköntuotantoa ja vähäpäästöistä varavoimaa sekä joustamaan omassa kulutuksessaan, että sähköjärjestelmän kuormitus vähenisi.

EU:n päästökauppaa ei paneelin mukaan pitäisi heikentää.

Hiilidioksidin talteenotolle, hyötykäytölle ja varastoinnille (CCUS) tulisi laatia strategia ja madaltaa siihen investoimisen riskejä. Teollisen mittakaavan pilotit on käynnistettävä viipymättä, jotta talteenotto ehtisi tukea ilmastotavoitteita 2030-luvulla.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen jenni.frilander@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.

Ladataan lomaketta...