Hyvin­vointi­alueet | Ministeri Ikonen oli ”tosi iloinen” kuullessaan, että THL ehdottaa muutosta sote-rahoihin

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) kertoo olevansa ”vilpittömästi tosi iloinen” siitä, että nyt myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää muutosta hyvinvointialueiden rahoitusmalliin.

THL vähentäisi ihmisten diagnoosien painoarvoa rahanjaossa. Nyt 80 prosenttia rahoituksesta perustuu ihmisten sairastavuuteen.

Diagnoositietoihin on liittynyt runsaasti epäselvyyttä ja epäilyksiä siitä, että rahanjako alueiden välillä ei ole mennyt reilusti. THL:n mukaan alueille on voinut syntyä epäterve kannuste kirjata diagnooseja vain rahoituksen maksimoimiseksi.

THL:n mukaan jatkossa voitaisiin painottaa tietoja alueen ihmisten iästä, sukupuolesta ja esimerkiksi koulutuksesta ja työllisyydestä. Ikosen mukaan tällainen malli kannustaisi alueita paremmin ennaltaehkäisemään sairauksia ja olisi myös paljon selkeämpi.

”Nyt kun muutama vuosi on mennyt, olemme nähneet, että diagnoosimalliin liittyy vakavia haasteita. Rahoitus on vaihdellut diagnoositietojen takia välillä voimakkaasti, ja se on tehnyt talouden suunnittelusta alueille vaikeaa”, Ikonen sanoo.

Ikosen mukaan vielä ei voi arvioida, mitä alueita tällainen muutos suosisi ja mitkä alueet saisivat vähemmän rahaa.

Rahoitusmalli aiotaan joka tapauksessa uudistaa. Eduskunta on linjannut, että kokonaisuudistus on tehtävä vuoteen 2030 mennessä. Sinne ei ole enää kovin montaa vuotta, ja tällaiset lakimuutokset ovat hyvin aikaa vieviä.

Puolueet yrittävät tällä hetkellä hakea asiaan yhteistä näkemystä työryhmässä, jossa on mukana kaikkien puolueiden edustajat.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on erittäin monimutkainen kokonaisuus, jossa diagnoosit on vain yksi ulottuvuus. Mallia on yleisesti moitittu siitä, että se ei kannusta tarpeeksi hillitsemään kustannuksia ja ennaltaehkäisemään ihmisten ongelmia. Toisaalta hyvinvointialueilla on omat erityiset murheensa mallin osalta ja kaikki alueet pyrkivät siihen, että juuri ne saisivat valtiolta enemmän rahaa.

Ikosen mukaan puolueiden yhteisessä ryhmässä on pyritty ensinnäkin luomaan ”yhteinen tilannekuva” siitä, miltä sote-palvelujen tilanne Suomessa näyttää.

Kansanedustajien pöydällä on rahoitusmallin lisäksi myös muita hyvin hankalia soteen liittyviä kysymyksiä: hyvinvointialueiden määrä, erikoissairaanhoidon keskittäminen ja se, pitäisikö suomalaisten sote-palveluja rajata ja millä tavalla.

”Missään tapauksessa kaikista asioista ei tule olemaan yhteisymmärrystä. Mutta sote-palvelut ovat suomalaisille niin tärkeä asia, että kaikki yhteisymmärrys, mitä pystymme rakentamaan puolueiden välille, on arvokasta. Jotta politiikka ei poukkoilisi hallituskaudesta toiseen.”