Hulevesimaksu tulee asukkaille pian kahdelta eri taholta Vantaalla ja Espoossa – asukasyhdistys: ”Ärsyttää”

Yhä useampi kunta kuittaa sade- ja sulamisvesistä koituvia kuluja kiinteistön­omistajilta perittävillä hule­vesi­maksuilla.

11:44

Sade- ja sulamisvedet eli hulevedet kuormittavat paitsi kunnan viemäreitä niin myös kuntalaisten hermoja ja lompakkoa.

Hulevesimaksua peritään pian jo puolessa Uudenmaan 26 kunnasta, ja uusia on tulossa. Muutosvauhti on Uudellamaalla selvästi rivakampaa kuin muualla Suomessa.

Hulevesimaksu on laajentunut uusiin Uudenmaan kuntiin etenkin tänä vuonna: Espooseen, Vantaalle, Vihtiin ja Tuusulaan.

Espoossa ja Vantaalla hulevesilasku rapsahtaa kiinteistönomistajan postilaatikkoon pian vieläpä kahdelta perijätaholta: kuntayhtymä HSY:ltä jo vanhastaan, ja kaupungilta lähiviikkoina.

Vantaalla maksu harmittaa omakotiasukkaita, kertoo vantaalaisen Vaarala-Rajakylä-asukasyhdistyksen puheenjohtaja Marja Uistola.

– Olen saanut yhteydenottoja, ja eihän tästä ole tykätty. Ylimääräinen maksu ärsyttää.

Järvenpää valmistelee

Yle kysyi Uudenmaan kunnilta niiden tilanteesta hulevesimaksussa. Selvisi, että hulevesimaksu on nyt käytössä 11 kunnan alueella.

Puolenkymmentä kuntaa harkitsee parhaillaan maksun käyttöönottoa. Yksi näistä on Järvenpää.

– Hulevesimuutos on valmistelussa ja alustavasti voisi tulla voimaan vuoden 2028 alusta. Päätöstä asian suhteen ei ole tehty eikä näin ollen ole päätetty hinnoittelustakaan, kertoo Järvenpään kaupungin tekninen johtaja Aino Vuopio.

Selvitys on tekeillä Inkoossa, Nurmijärvellä ja Raaseporissa. Kauniaisissa hulevesimaksu on harkinnassa.

– Seuraamme erityisesti Espoon kokemuksia aiheesta, kertoo Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar.

Espoon ja Vantaan kiinteistönomistajille hulevesimaksu on tuttu jo entuudestaan, sillä HSY eli vesihuollosta vastaava Helsingin seudun ympäristöpalvelut on perinyt hulevesimaksua jo vuodesta 2010 lähtien alueensa kunnissa pääkaupunkiseudulla.

Vaarala-Rajakylä-asukasyhdistys yritti vaikuttaa Vantaan päättäjiin lähettämällä heille yhteisvetoomuksen, mutta siitä ei ollut apua, kertoo puheenjohtaja Marja Uistola.

Uistolan mielestä hulevesimaksun pitäisi mieluummin olla osa kunnan perimää kiinteistöveroa, koska hulevesimaksu kartuttaa Vantaan kassaa vuosittain vain muutamalla miljoonalla eurolla.

Uistolan mukaan HSY:n ja kaupungin hulevesimaksut tietävät tavalliselle omakotiasukkaalle yhteensä noin satasen vuosilaskua. Rivi- ja kerrostaloissa maksu sisältyy yleensä asunnon yhtiövastikkeeseen.

Muualla harvinaisempaa

Erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta arvioi, että hulevesimaksu on tällä hetkellä käytössä Suomessa noin 60–70 kunnan alueella joko kunnan maksuna tai vesihuoltolaitoksen perimänä huleveden viemäröintimaksuna.

Se tarkoittaa viidesosaa maan kunnista. Uudellamaalla hulevesimaksun periminen on siis selvästi yleisempää kuin muualla.

Kunnat ovat voineet periä hulevesimaksua vuodesta 2014 lähtien, mutta käyttöönotto on ollut tähän asti verkkaista.

Innala kuitenkin arvioi, että hulevesimaksujen käyttöönotto yleistyy lähivuosien aikana, koska kunnat ovat talousvaikeuksissa ja kartoittavat uusia tulomahdollisuuksia.

Vantaan ja Espoon ohella kahta hulevesimaksua peritään myös Naantalissa ja Lempäälässä.

– Kahden hulevesimaksun kunnissa vastuut on yleensä jaettu. On sovittu, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden putkiviemäröinnistä ja kunta taas muusta hulevesien hallinnasta, kuten avo-ojista, painanteista, kosteikoista tai suodatusrakenteista, niiden rakentamisesta ja kunnossapidosta.

Tavoitteena on estää tulvimista ja kastumisvahinkoja sekä kiinteistöillä että yleisillä alueilla, jotta kadut pysyvät ajokuntoisina.

Valtaosassa kuntia ei ole käytössä hulevesimaksua, mutta sade- ja sulamisvesistä aiheutuu niille kuluja siinä missä muillekin. Näitä kuluja katetaan Innalan mukaan silloin esimerkiksi verovaroista.