Suomen korkeimmat tuulivoimalat toisivat Hattulalle miljoonien verotulot, mutta osa asukkaista vastustaa niitä kiivaasti

Kanta-Hämeen Hattulaan suunnitellaan Suomen korkeimpia, enintään 280 metrin tuulivoimaloita.

Niinimäen alueelle sijoittuvan tuulivoimahankkeen kaavaehdotuksesta tuli runsaasti muistutuksia, kun niiden antaminen päättyi viime viikolla.

– Muistutuksia tuli enemmän kuin kaavaluonnoksesta mielipiteitä, Hattulan vs. maankäyttöpäällikkö Juha Kervinen sanoo.

Mielipiteitä tuli aikoinaan lähes 200. Muistutusten sisältöön Kervinen ei ehtinyt perehtyä ennen haastattelua.

Kaavaehdotuksen mukaan yli tuhannen hehtaarin metsäiselle alueelle rakennettaisiin yhdeksän myllyä. Alun perin voimaloiden enimmäiskorkeus sai olla 300 metriä, mutta ehdotuksessa se alennettiin 280 metriin.

Voimalat jäisivät 46 metriä matalammaksi kuin Espoon 326 metriä korkea radio- ja televisiomasto.

Tuulivoimaloiden koko on kasvanut Suomessa 15 vuodessa merkittävästi. Nyt sisämaan korkeimmat tuulivoimalat ovat Säkylässä. Korpileivonmäen voimalat ovat lavat mukaan laskettuna 251 metrisiä.

Vielä vuonna 2009 korkeimman voimalan lavat hipoivat taivasta enimmillään 150 metrissä.

Tavoitteena voimalat, jotka tuottavat hyvin

Hanketta edistävän Myrsky Energian hankekehityspäällikkö Ilkka Oikarisen mukaan 280 metrin enimmäiskorkeuden taustalla on tuottoon liittyvät kysymykset.

– Nykyään nämä voimalamallit ovat tätä kokoa. Tavoitteena on tehdä sellaisia voimaloita, jotka tuottavat hyvin, Oikarinen sanoo.

Hän ei osaa sanoa, voisivatko matalammat voimalat olla taloudellisesti kannattavia. Se vaatisi uusia laskelmia.

Paikallisilta runsaasti kritiikkiä

Alueen kolme suojeluyhdistystä vaatii kaavaehdotuksen hylkäämistä, sillä heidän mukaansa tuulivoimahankkeen haitat luonnolle, paikallisille järville ja maisemalle olisivat suuret.

Yhdistykset edustavat kaava-alueen vaikutuspiirillä olevien järvien rannoilla ja lähialueilla asuvia vakituisia ja vapaa-ajan asukkaita sekä alueen virkistyskäyttäjiä. Heidän mukaansa haittoja ei ole kyetty ratkaisemaan kaavaehdotuksessa.

Hankkeen liitteissä voimaloiden on muun muassa todettu lisäävän lähiympäristön melua merkittäväksi.

Vaikutukset EU:n lintudirektiivin tiettyihin lintulajeihin on arvioitu hyvin kielteiseksi. Kielteisiä vaikutuksia on myös muihin eläimiin.

Lisäksi suuria kielteisiä vaikutuksia on valtakunnallisesti arvokkaisiin Hämeen Härkätien avoimiin peltomaisemiin.

Syksyllä 2024 toteutetun asukaskyselyn mukaan 88 prosenttia vastanneista vastustaa hanketta. Vastanneista 86 prosenttia kertoi, että hanke on herättänyt ensisijaisesti kielteisiä tunteita. Vastauksia tuli lähes 700.

Kesällä 2026 valmistuneessa mielipidemittauksessa haastateltiin 300 hattulalaista. Mittauksen mukaan 42 prosenttia kannattaa tuulivoimapuistoa ja 36 prosenttia vastustaa hanketta. Lopuilla 22 prosentilla ei ollut selkeää kantaa.

Tuoreemman kyselyn mukaan hattulalaisista 61 prosenttia suhtautuu yleisesti tuulivoimaan myönteisesti.

Mittausten luvut eroavat toisistaan ainakin sen takia, että kesän tutkimuksessa tutkimuslaitos valitsi haastateltavat. Sen sijaan syksyn 2024 tutkimukseen sai vastata vapaasti.

Kiinteistöjen arvon laskua ei ole Suomessa selvitetty

Suojeluyhdistyksissä ollaan huolissaan myös kiinteistöjen arvojen laskusta.

Kaavaehdotuksen liitteissä todetaankin, että Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan tuulivoimaloiden vaikutusalueella olevien kiinteistöjen hinnat voivat laskea kymmeniä prosentteja.

Suomessa vastaavaa selvitystä ei ole tehty lainkaan, sillä voimaloiden läheiset loma-asunnot eivät ole menneet kaupaksi sen jälkeen, kun voimalat ovat valmistuneet.

Suojeluyhdistykset ehdottavat, että kunta kehittäisi Niinimäkeä hiljaisena ja luonnonläheisenä vakituisen ja vapaa-ajan asumisen alueena.

Kiinteistöveroa useita miljoonia

Yhden voimalan teho olisi 6–10 megawattia (MW) ja yhdeksän myllyn kokonaisteho noin 54–90 MW.

Hankkeesta tehtyjen laskelmien mukaan tuulivoimapuisto tuottaisi Hattulalle 30 vuoden aikana kiinteistöveroja noin 8,8 miljoonaa euroa. Yhdestä voimalasta saatava verotulo olisi ensimmäisenä vuonna noin 46 000 euroa.

Yhden voimalan elinkaaren aikana verotulot ovat kokonaisuudessaan lähes miljoona euroa. Lisäksi hanketta varten perustettu Niinimäen tuulivoima maksaisi yhteisöveronsa Hattulaan.

Hankkeen takana on suomalainen Myrsky Energia ja Copenhagen infrastructure partners P/S.

Vs. maankäyttöpäällikkö Juha Kervinen arvioi, että kunnanvaltuusto äänestää kaavasta ensi vuoden alkupuolella.