Hallitusyhteistyö | Rydman kyseen­alaistaa koko Rkp:n identiteetin

Rkp:n ja perussuomalaisten väliset jännitteet nousivat jälleen pintaan, kun Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson sanoi HS:n haastattelussa, ettei hän halua enää hallitukseen perussuomalaisten kanssa ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.

”En tavoittele yhteistä hallitusta perussuomalaisten kanssa. Se on henkilökohtainen mielipiteeni enkä tietenkään yksin päätä asiasta”, Andersson sanoi.

Puheisiin tarttuivat viestipalvelu X:ssä perussuomalaisista sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ja euro­parlamentaarikko Sebastian Tynkkynen.

Rydman kertoo HS:lle yllättyneensä Anderssonin puheista.

”Olen kokenut, että yhteistyö Otto Anderssonin kanssa on ollut oikeinkin hyvää”, Rydman sanoo.

Rydman myöntää, että hallituskauden ”suurimmat ja vaikeimmat” väännöt on käyty perussuomalaisten ja Rkp:n välillä. Hän ei silti pidä erimielisyyksiä esteenä tulevalle yhteistyölle.

Viestipalvelu X:ssä Rydman kommentoi Anderssonin haastattelua miltei filosofisin sanankääntein. Rydman pohti Rkp:n perimmäistä luonnetta ja sitä, voiko puoluetta enää pitää porvarillisena.

Rydmanin mielestä perussuomalaisten sulkeminen pois hallitusyhteistyöstä tarkoittaisi käytännössä sitä, että Rkp edellyttäisi Sdp:n osallistumista seuraavaan hallitukseen. Hän perusteli väitettään sillä, ettei keskusta­oikeistolaista enemmistö­hallitusta ole mahdollista muodostaa ilman perussuomalaisia.

”Ja sitten voikin kysyä, millaisesta porvaripuolueesta enää on kyse – vai onko puolueen perimmäinen luonne muuttunut jo joksikin aivan muuksi”, Rydman kirjoitti.

Anderssonin kanta hallitusyhteistyöstä on tämän henkilökohtainen.

Rkp:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz on aiemmin sanonut HS:lle, ettei puolue sulje perussuomalaisia pois mahdollisten hallituskumppanien joukosta.

Rkp on perinteisesti mahtunut kaikenlaisiin hallituksiin, sekä oikeisto- että vasemmistovetoisiin. Puolue oli myös edellisessä pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksessa.

Osin siksi Rydman kyseenalaistaa, miten porvarillisuus näkyy Rkp:n käytännön politiikassa.

”Se porvarillisuus tuntuu olevan heille identiteetti”, Rydman sanoo.

Rkp on määritellyt itsensä liberaaliksi ja porvarilliseksi puolueeksi.

Andersson kuvasi haastattelussa Rkp:tä ratkaisu­keskeiseksi ja tulos­keskeiseksi puolueeksi, jolle vahva identiteetti­politiikka on vierasta. Perussuomalaiset puolestaan harrastavat sitä hänen mukaansa paljon.

Rydman on eri mieltä.

”Mielestäni Rkp on erittäin voimakkaasti identiteetti­poliittinen puolue.”

Rydmanin mukaan Rkp:n identiteetti­politiikka ei kuitenkaan keskity niinkään ruotsinkielisen väestön etujen ajamiseen, vaan esimerkiksi maahanmuuttoon sekä saamelaisten ja seksuaali­vähemmistöjen asioihin.

”Mitä olen usein hämmästellyt nykyisen Rkp:n olemuksessa, on se, että ruotsin kieleen tai ruotsinkielisten asioihin liittyvät asiat eivät käytännön politiikassa heidän kanssaan neuvotellessa nouse juuri lainkaan esiin.”

”Usein ihmettelen, mitä ruotsinkielinen ja porvarillinen äänestäjä edes saa äänestäessään Rkp:ta nykypäivänä. Ei saa porvarillista politiikkaa mutta ei minun havaintojeni mukaan ei juurikaan myöskään ruotsinkielen edunvalvontaa.”

Andersson kertoi HS:n haastattelussa, että yksi keskeinen syy Rkp:n lähtemiselle nykyhallitukseen oli perussuomalaisten suomalaisuusohjelma, jossa esitettiin ruotsin kielen asemaa heikentäviä muutoksia.

Tynkkynen kommentoi haastattelua viestipalvelu X:ssä Rydmania räväkämmin. Hänen mukaansa perussuomalaiset on ”valmis elämään vaikka pakkoavioliitossa RKP:n kanssa, kunhan sovitusti ruoka tulee pöytään ja roskat viedään ulos.”

”Suomen "oikeistopuolueiden" vasemmisto­luonteenpiirteiden vuoksi todellista porvarirakkauden liittoa ei synny, mutta kyllä talo saadaan pysymään pystyssä”, Tynkkynen jatkoi.