Googlen osake syöksyy, Microsoft nousee – tilanne kertoo paljon siitä, mitä tekoälybuumi tuo sijoittajille jatkossa

Sijoittajien on taas syytä pitää hatuistaan kiinni, kun tekoälyn kiihdyttämät teknologiajätit kertovat tuloksistaan:

• Yli 41 miljardia euroa voittoa kolmessa kuukaudessa eilisen tulosjulkistaja Microsoftille ja päälle lähes 20 prosentin tuloskasvu. Noin 83 miljardin euron liikevaihto.
• Noin 36 miljardia voittoa toiselle tulosjulkistaja Googlelle ja miltei kolmanneksen tuloskasvu viime vuodesta. 114 miljardin liikevaihto, 25 prosenttia viime vuotta enemmän.

Esimerkiksi Helsingin pörssissä juuri mikään yhtiö ei yllä yhdessä vuosineljänneksessä miljardin ylittäviin voittoihin.

Evlin päästrategi Valtteri Ahti sanoo, että teknologiajättien tulosluvut ovat valtavia, mihin ikinä niitä vertaakaan. Yhtiöt kasvavat Ahdin mukaan nyt erityisen nopeasti myös niiden omaan historiaan verrattuna.

– On poikkeuksellista, että Metan ja Googlen kaltaiset kansainväliset toimijat, joilla on miljardeja käyttäjiä, voivat kasvaa tätä tahtia.

Pörssissä yhtiöt kuitenkin menevät eri suuntiin.

Googlen osake laski pörssipäivän jälkeisessä kaupankäynnissä jopa yli kymmenen prosenttia.

Microsoft puolestaan nousi jälkipörssissä noin neljä prosenttia.

Miksi Google painuu, kun Microsoft nousee?

Käsitys siitä, mitkä yhtiöt ovat tekoälykilvassa vahvimmilla, muuttuu jatkuvasti.

Googlessa sijoittajia huolettaa nyt ainakin se, että yhtiön ykköstuotteen eli Google-haun tuomat mainostulot ovat kasvaneet aiempaa vähemmän. Niitä on syönyt haun yhteydessä nykyisin toimiva tekoälytila. Tätä on pelätty markkinoilla jo aiemmin.

– Aiemmin ajateltiin, että Google-haku kuolee, kunnes se sitten kiihtyikin muutama vuosineljännes sitten. Nyt kasvu taas hidastui enemmän kuin ennakoitiin, Ahti sanoo.

Jyrkkää laskua selittää myös se, että vaikka Googlen tulos oli erinomainen, se jäi hieman analyytikoiden odotuksia pienemmäksi.

Microsoft on puolestaan muuttunut viime aikoina sijoittajien silmissä tekoälyn häviäjästä voittajaksi.

Markkinoilla pelättiin Ahtin mukaan, että tekoäly syö ohjelmistoja tarjoavan Microsoftin bisnekset, eikä yhtiö kykene mukautumaan tekoälyn tuomiin uudistuksiin.

Nyt yhtiö on kertonut erinomaisia lukemia Copilot-tekoälynsä käyttäjämääristä ja malli on myös itsessään kehittynyt. Etuna on valtava käyttäjäkunta, jolle yhtiö saa myytyä tekoälypalveluitaan.

Markkina hermoilee – jälleen

Viime viikkoina monien tekoälyyn kytkeytyvien yhtiöiden osakekurssit ovat painuneet, vaikka yhtiöt ovat kertoneet erinomaisia tuloslukuja.

Viime keskiviikkona tuloksensa julkistanut Meta (esimerkiksi Facebookin ja Instagramin omistaja) ylitti markkinoiden odotukset. Samalla yhtiö kertoi tarvitsevansa tulevina vuosina useita satoja miljardeja tekoälyhankkeidensa rahoittamiseen.

Tuloksena osakekurssi putosi seitsemän prosenttia yhdessä päivässä.

Jättimäiset investointisuunnitelmat ovat luultavasti taustalla myös Googlen osakkeen syöksyssä.

Yhtiö kertoi käyttävänsä kolmessa kuukaudessa datakeskuksiin ja tekoälykehitykseen yli 46 miljardia. Lisäksi se paljasti, että tuleviin investointeihin sillä on sitoumuksia yli tuhannen miljardin dollarin edestä.

Valtava rakennusbuumi on hermostuttanut sijoittajia jo pidempään. Viimeisimmän laskun tekoälyosakkeissa käynnisti ennen kaikkea korkojen nousu.

– Sijoittajia huolettaa jälleen, tuleeko massiivinen datakeskusten rakentaminen kannattamaan. Korkojen nousu tekee rakentamisesta kalliimpaa eli nyt investoinneille pitää saada vieläkin enemmän vastinetta.

Velkarahakaan ei enää riitä teknojäteille

Korkojen nousu hermostuttaa tekoäly-yhtiöihin sijoittavia siksi, että datakeskuksia rakennetaan jatkuvasti enemmän velkarahalla.

Niin sanotut hyperskaalaajat – Google, Meta, Amazon ja Microsoft – rakensivat datakeskuksiaan pitkään omalla rahallaan, jota niille sataa jättivoittoina vuosineljänneksestä toiseen.

Viime vuonna yhtiöt siirtyivät velkarahoituksen puolelle, ja tänä vuonna ne ovat hakeneet markkinoilta jo miltei 200 miljardia euroa velkarahaa.

Samalla kun sijoittajien otsilla valuu kylmä hiki, teknojätit vain kiihdyttävät vauhtiaan.

– Meta ilmoitti tarvitsevansa niin paljon pääomaa, että valtavat lainat eivät riitä, vaan he tulevat keräämään pääomaa vielä osakemarkkinoiltakin, Ahti sanoo.

Velkarahan lisäksi teknologiayhtiöt ovat siis alkaneet hankkia pääomaa myös tarjoamalla markkinoille uusia osakkeita. Metan tavoitteena on kerätä osakeannilla lähes sata miljardia dollaria. Google taas toteutaa jo omaa noin 75 miljardin euron osakeantiaan.

Tänä vuonna Amazonin, Microsoftin, Googlen ja Metan odotetaan käyttävän datakeskusinvestointeihin noin 630 miljardia euroa. Vertailuksi: koko Suomessa investointeja tehtiin viime vuonna noin 62 miljardin euron edestä.

Ahti sanoo esimerkiksi Amazonin laskevan, että nykyisellä tahdilla yhtiön investoinnit datakeskusten siruihin ja kalustoon maksavat itsensä takaisin vain noin kolmessa vuodessa. Googlen arvio on vain kaksi vuotta. Seuraavat pari vuotta luvassa olisi pelkkää voittoa, kunnes datakeskusten sirut vanhenevat noin viidessä vuodessa.

– Tämä tarkoittaa, että kyse on todella kannattavasta toiminnasta.

Tällaiset kannattavuuslukemat viittaavat myös siihen, että yhtiöillä ei ole mitään aikeita hidastaa rakentamisvauhtiaan.

Mitä tulevaisuus tuo?

Kaikki viittaa siihen, että hermoilu markkinoilla tulee jatkumaan.

Käynnissä olevan valtavan teknologiamurroksen luonteeseen kuuluu jatkuva epävarmuus siitä, mitä tulevaisuus tuo mukanaan. Siitä kertovat myös teknojättien jyrkät kurssimuutokset.

Jo nyt näyttää täysin selvältä, että tekoäly tehostaa toimintaa monilla aloilla huomattavasti.

Epäselvää kuitenkin on, kuinka suureksi kasvuksi ja voitoiksi se kääntyy loppukäyttäjillä eli yrityksillä, jotka ostavat tekoälypalveluita hyperskaalaajilta ja tekoälymalleja valmistavilta yhtiöiltä.

– Se, että nämä investoinnit ovat kannattavia, tarkoittaa sitä, että tekoälyn pitää pystyä oikeasti tuomaan arvoa ja että asiakkaat – yritykset tai yksityiset ihmiset – saavat siitä hyötyä.

Mahdollista on esimerkiksi se, että kilpailu painaa yritysten voitot minimiin ja suurin hyöty valuu kuluttajille. Tällöin tekoälylaskennan kysyntä laskisi ja investoinnit datakeskuksiin osoittautuisivat liiallisiksi.

Ahti toteaa, että tekoälyn ja datakeskusten rakennusbuumi on historian suurin investointiprojekti. Sen pitäisi myös johtaa historiallisen suureen liiketoimintaan, mutta kestää pitkään tietää, käykö näin.

– Tämä kysymys on vastaamatta, ja ikävä kyllä vastausta ei tule tälläkään tuloskaudella.