Finlandia-palkinto | Nämä kuusi romaania tavoittelevat 30 000 euron Finlandiaa

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat on julkistettu.

Finlandia-palkinnot, kukin 30 000 euroa, jaetaan torstaina 26. marraskuuta. Kauno-Finlandiaa tavoittelee kuusi romaania. Ne ovat:

• Satu Erra: Rondo ja modulaatio – Runoista, Euroviisuista ja ymmärtämisestä (Tammi)

• Sanni Isometsä: Katoamiskertomus (S&S)

• Jyrki Kiiskinen: Kolme päivää, kolme yötä (Teos)

• Heikki Kännö: Silmät (WSOY)

• Rosa Liksom: Talo (Like)

• Dess Terentjeva: Suuri koira juoksee ja päätön kukko lentää (WSOY)

Liksom on voittanut tunnustuksen vuonna 2011 ja oli edellisen kerran ehdolla vuonna 2021. Kännön ehdokkuudet ovat vuosilta 2022 ja 2020, Kiiskisen vuodelta 1994.

Erra, Terentjeva ja Isometsä pääsivät kisan loppusuoralle ensimmäisen kerran, viimeksi mainittu heti esikoisteoksellaan. Isometsä on ehdolla myös HS:n kirjallisuuspalkinnon voittajaksi.

Perustelujen mukaan Erran sivistyneessä ja humoristisessa romaanissa pyhä ja arkinen lyövät kättä. ”Kirjailija yhdistää esseistisessä kerronnassaan Euroviisujen vetovoiman, alati muuttuvan Euroopan ja oman elämän ristiriidat. Rakkaudentunnustus runoudelle, oman kielen ilmaisuvoimalle ja eurooppalaiselle identiteetille.”

Isometsän omakohtainen romaani puolison kuolemasta on eheä esikoisteos. ”Kertojaratkaisu sanoittaa musertavasti menetyksen kokemusta sekä sen jälkeistä, muotoaan muuttavaa todellisuutta. Kirjailija kuvaa suruun liittyviä rumia ja vaikeita tunteita tunnistettavasti ja rehellisesti.”

Kiiskisen kirjassa esikoisensa syntymään valmistautuva mies käsittelee suhdettaan hallitsevaan isäänsä. ”Hengästyttävällä rytmillä eteenpäin vyöryvä teos tutkii miehisyyttä, isien perintöä ja lapsen ikuista hyväksynnän kaipuuta. Raamattuun viittaavat kohdat sulautuvat tekstiin ja näyttävät, kuinka syvälle uskontoon ja kulttuuriin herran pelko on juurtunut.”

Kännön toisen maailmansodan jälkeiseen Pariisiin sijoittuva, mystiikkaa ja salattua tietoa käsittelevä romaani puolustaa taidetta ja filosofiaa. ”Kuviteltuja ja todellisia henkilöitä sekoittava teos etenee dekkarimaisella jännitteellä. Kirjan erilaiset, eri tavoin luotettavat kertojat tekevät siitä moniäänisen ja monikerroksisen.”

Nuoren Aalen elämää Lapin sodan alla kuvaava Talo kasvattaa kierroksiaan. Liksomin teos ”malttaa myös pysähtyä ja kuvaa välillä kouraisevan kauniisti pieniä hetkiä. Murteella kirjoitetussa kirjassa on vilpitön sävy ja vimmainen poljento. Paimenidyllin sijaan talon elämä on rujoa, mutta sen asukkaat rikkovat iloisesti yhdessä normeja.”

Suomenvenäläinen kirjailija luopuu Venäjän kansalaisuudesta ja ajautuu vainoharhoja ruokkivaan paperisotaan. Terentjevan romaani ”käsittelee suuria teemoja, kuten ulkopuolisuutta ja häpeää. Riemastuttavan omaperäisesti autofiktiota, sateenkaarihistoriaa ja maagista realismia yhdistävä teos näyttää, että kaunokirjallisuudessa kaikki on mahdollista.”

Valinnat teki raati, johon kuuluivat yrittäjä Jonna Tapanainen (pj.), myymäläpäällikkö Sonja Autio, lehtori emerita Eva Havo, elokuvajournalisti Kalle Kinnunen, näyttelijä Pirjo Lonka sekä yrittäjä, ex-kirjakauppias Joose Siira.

Voittajan valitsee oopperalaulaja Helena Juntunen.

Viime vuonna palkinnon sai Monika Fagerholm romaanillaan Eristystila / Kapinoivia naisia (alk. Döda trakten / Kvinnor i revolt).