Suurvaltajohtajien tapaamisessa ei kerrottu tarkkoja yksityiskohtia. Silti tutkimusprofessori Mikael Mattlin pitää viestiä Euroopalle huolestuttavana.
17:16
Kolme suurvaltajohtajaa; Vladimir Putin, Xi Jinping ja Donald Trump tapasivat torstaina Kiinan Shenzhenissä.
Historiallinen tapaaminen oli diplomatian taidonnäyte Kiinalta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin.
– Kiina halusi näyttää, että se on maailman napa, jonne muiden suurvaltojen johtajat kokoontuvat. Tapaamisessa Xi vaikutti näyttävän Putinille niin sanotusti kaapin paikan.
Johtajat julkaisivat tapaamisen jälkeen yhteisen lausunnon otsikolla ”rauhanjulistus”. Siinä he totesivat toimivansa kansainvälisen turvallisuuden ja ydinturvallisuuden edistämiseksi. He lupasivat lisätä öljynjalostustuotteiden tuotantoa ja olivat yksimielisiä siitä, että Kansainvälinen rikostuomioistuin on ylittänyt toimivaltansa.
Mattlinin mukaan yhteislausuma osoittaa, että tapaamisessa on keskusteltu hyvin yleisellä tasolla ja vain niistä asioista, joista Kiina halusi. Kiina ei halunnut keskustella esimerkiksi ydinaseriisunnasta, koska maan ydinaseiden määrä on huomattavasti pienempi kuin Yhdysvaltojen ja Venäjän.
– Kiinalle on tällaisissa tapaamisissa tärkeintä, miltä asiat näyttävät ja että käytetään heidän vaalimaansa ulkopoliittista retoriikkaa. Ei niinkään konkreettiset tulokset.
Eurooppa on jäänyt sivuun
Heti suurvaltojen tapaamisen jälkeen Ukrainan tukijat eli halukkaiden koalitio kokoontuu Berliinissä. Tarkoitus on varmistaa, ettei Eurooppa jää sivustakatsojaksi, kun sen tulevaisuudesta päätetään.
Mattlinin mukaan suurvaltajohtajat lähettivät huolestuttavan viestin Berliiniin.
– Valitettavasti näyttää siltä, että eurooppalaiset ja ukrainalaiset ovat ajautuneet sivuraiteelle ja puuhastelevat lähinnä keskenään. Yhdysvallat ei ole täysin samalla sivulla Euroopan kanssa. Se suhtautuu jopa vihamielisesti tiettyihin Ukrainan toimiin sodassa.
Putinin, Xin ja Trumpin tapaamista on varovasti verrattu uudeksi Jaltan konferenssiksi.
Jaltan konferenssissa toisen maailmansodan aikaan Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Neuvostoliitto puhuivat ja sopivat sodanjälkeisestä maailmanjärjestyksestä.
Vertaus ei näytä Mattlinin mukaan toteutuneen. Hän kuitenkin sanoo, että Euroopan on syytä olla huolissaan.
– Jos nyt syntyy käytäntöjä, joissa suurvallat kunnioittavat toistensa tärkeitä turvallisuusintressejä ja sopivat keskenään lähialueiden turvallisuudesta ilman, että alueen maat itse saavat osallistua päätöksiin, voidaan puhua Jaltan kaltaisista piirteistä nykyaikana. Suurvallat voivat myös painostaa pienempiä valtioita esimerkiksi kieltämällä asetoimitukset tai olla jakamatta tiedustelutietoja.
Source: Yle · Anu Pekonen
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira