Ammatin­harjoittajalääkärivetoinen toimintamalli on laajentunut Länsi-Uudellamaalla ja on laajenemassa myös muille hyvinvointi­alueille.

Karjalohja ry:n puheenjohtaja Jussi Leppänen on tyytyväinen kylän oman ”terkan” toimintaan. Video: Paula Tiainen / Yle

11:51

Länsi-Uudellamaalla Karjalohjalla on toiminut nyt puolen vuoden ajan Suomessa ennennäkemätön terveysasema.

Karjalohjan kyläyhdistys osti lakkautetun terveyskeskuksen Lohjan kaupungilta yhdellä eurolla ja vuokrasi tilat ammatinharjoittajalääkärille.

Terveyskeskuksessa on nyt laajemmat aukioloajat ja kattavammat palvelut kuin aiemmin hyvinvointialueen alaisuudessa toimiessa.

Karjalohjan ammatinharjoittajalääkäri Arkami Mamurkhon.
Ammatinharjoittajalääkäri Mamurkhon Akrami kertoo, että vastaanottoajat järjestyvät tarvitsijoille nopeasti, muutamassa päivässä. Myös lähialueen kesäasukkaat voivat asioida Terkassa akuuteissa asioissa. Kuva: Paula Tiainen / Yle

– Nyt tämä oikeasti toimii ja asiakkaita on ollut kuulemma mukavasti. Meillä on tässä kokonaisvaltainen terveyspalveluiden keskus, jollaista ei kyllä ihan lähiseudulla ole toista, Karjalohja ry:n puheenjohtaja Jussi Leppänen kehaisee.

Kyläyhdistys on saanut runsaasti kyselyitä toimintamallista muualta Suomesta. Karjalohjan Terkan toimintaperiaatetta on esitelty myös eduskunnassa kansanedustajille ja ministereille.

– Tosi paljon on ollut mielenkiintoa ja on saatu hyvää palautetta. Meitä on kysytty mukaan jopa eri puolueiden vaalikiertueille, mutta siihen emme poliittisesti sitoutumattomana yhdistyksenä tietenkään lähde, Leppänen painottaa.

Karjalohja ry:n puheenjohtaja Jussi Leppänen ja ammatinharjoittajalääkäri Mamurkhon Akrami Karjalohjan Terkassa.
Jussi Leppänen keskustelee Karjalohjan ammatinharjoittajalääkärin Mamurkhon Akramin kanssa. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja ei kuitenkaan suosittele mallia säästökeinoksi muille hyvinvointialueille.

– Kyllähän yhteiskunnan pitäisi lähtökohtaisesti tällaisista palveluista itse huolehtia, myös pienemmillä paikkakunnilla.

Toimintamalli laajenemassa useille alueille

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue päätti ensin lakkauttaa Karjalohjan terveysaseman, mutta ostaa nyt kuitenkin samat palvelut yrittäjävetoiselta asemalta.

Kyläyhdistyksen Leppänen kuvailee terveysasemaa ”innovaatiohelmeksi”.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yleisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualuejohtaja Anu Mustakari-Ilovuori vahvistaa tämän.

– Tässä tehtiin monia asioita ensimmäistä kertaa Suomessa ja onnistuminen on melko haastavaa, kun ollaan näin vahvasti säädellyssä toimintakentässä kuin mitä terveydenhuolto on.

Karjalohjan terveysasema eli Terkka avasi ovensa uudella toimintamallilla 4.5.2026.
Terkassa asioinut Jouni Luotonen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelualuejohtaja Anu Mustakari-Ilovuori Karjalohjalla 4. toukokuuta 2026. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Karjalohja on entinen itsenäinen kunta, joka liitettiin Lohjaan vuoden 2013 alussa. Asukkaita kylässä on hiukan yli 1 200.

Mustakari-Ilovuoren tietojen mukaan ammatinharjoittajalääkärimalli on laajenemassa myös ainakin Keski-Uudenmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueille sekä Helsinkiin.

Haasteita mallin monistamisessa kuitenkin riittää, sillä lainsäädäntö ei käytännössä tunne Karjalohjalla tunnetuksi tehtyä toimintatapaa.

– Julkisella puolella, kun mitä tahansa palvelua hankitaan, se menee julkisen hankintalain pykälien mukaan. Yksittäisen lääkärin voi olla hyvin hankala ryhtyä perehtymään hankintalakiin ja lähteä siihen byrokraattiseen pyöritykseen, Mustakari-Ilovuori kuvailee.

Monissa muissa maissa ongelma on ratkaistu valmiilla sopimusmallilla, joka sivuuttaa kilpailutusvaatimuksen.

Länsi-Uudellamaalla on nyt jo 25 ammatinharjoittajalääkäriä eri puolilla hyvinvointialuetta. Kaksi heistä toimii Leppävaarassa jossain muussa kuin hyvinvointialueen omassa hallinnassa olevassa tilassa.

Remonttirahat hakusessa

Parhaillaan kyläyhdistys etsii rahoitusta terveysaseman lämmitysjärjestelmän uusimiseen.

Nykyisellään rakennus lämpiää lämmityskattilalla, joka syö paljon sähköä ja tulee näin ollen erittäin kalliiksi. Lakipykälät näyttäisivät kuitenkin estävän julkisten rahoituslähteiden käytön.

Esimerkiksi Uudenmaan elinvoimakeskuksen ympäristö- ja ilmastoinvestointituki tai maaseudun Leader-rahoitus eivät näytä tulevan kyseeseen juuri tässä tapauksessa.

Näitä tukia ei myönnetä sellaiseen toimintaan, joka kuuluu julkisoikeudellisen yhteisön lakisääteisen perustehtävän hoitamiseen.

– Kai siinä on lainsäätäjällä ollut ajatus, että julkista palvelua tuottavat toimijat rahoittavat tällaiset remontit itse, Jussi Leppänen pohtii.

Source: Yle · Paula Tiainen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira