Energia | Puuenergian käyttö ei ole yksinomaan ympäristökysymys

Helsingin Sanomien kirjoituksessa (15.10.) puupolttoaineiden verottomuus nimetään ympäristölle haitalliseksi tueksi, joka voi lisätä hakkuita ja heikentää metsäluonnon tilaa. Puuenergian verokohtelua arvioitaessa on kuitenkin sovitettava yhteen etenkin energia-, ilmasto- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita. Palamiseen perustuvasta energiantuotannosta on mahdollista luopua sitä mukaa kuin markkinoille tulee korvaavia uusiutuvaan energiaan perustuvia, toimitusvarmoja ja mittakaavaltaan riittäviä ratkaisuja.

Suomi on viimeisten 15 vuoden aikana toteuttanut yhden Euroopan nopeimmista energiasektorin muutoksista. Vielä 2010-luvun alussa kaukolämmöstä kolme neljännestä tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella. Nyt niiden osuus on pudonnut 13 prosenttiin. Tämän muutoksen ovat mahdollistaneet erityisesti teknologinen kehitys, pitkäjänteinen tutkimus- ja kehitystyö sekä puuenergian käytön lisääminen.

2000-luvun alkupuolella alkanut murros ei ole kuitenkaan päättynyt. Energiajärjestelmä sähköistyy nopeasti, ja yritykset investoivat muun muassa energiatehokkuuden parantamiseen sekä hukkalämpöjen hyödyntämiseen. Samalla puun energiakäyttö on jo kääntynyt laskuun, ja kehityksen odotetaan jatkuvan markkinaehtoisesti myös tulevina vuosina.

Talven kylmimpinä ja vähätuulisina jaksoina puupohjainen energiantuotanto turvaa kaukolämmön saatavuutta. Metsäteollisuuden ja kaupunkien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset tuottavat näinä jaksoina jopa yli kolmanneksen Suomen kantaverkkoon syötetystä sähköstä. Tuuli- ja aurinkovoiman lisääntymisen sekä kasvavan sähkönkulutuksen myötä tarve säästä riippumattomalle säätö- ja varakapasiteetille kasvaa edelleen. Kulutusjousto ja energian varastointi auttavat, mutta eivät lähivuosikymmeninä yksin ratkaise pitkiä tuotantovajeita.

Monissa muissa Euroopan maissa tarvittavan säätövoiman tuottaminen on tarkoittanut maakaasun ja öljyn käyttöä säätövoimalaitosten polttoaineina. Jotta Suomessa vastaavalta vältyttäisiin, energiajärjestelmän kehitystä ohjaavia politiikkatoimia tulisi toteuttaa harkitusti.

Puun energiakäytön hyötyjä ja haittoja arvioitaessa on ilmasto- ja ympäristövaikutusten lisäksi tarkasteltava huoltovarmuutta, energiajärjestelmän toimintavarmuutta sekä energian hintaan kohdistuvia vaikutuksia. Muutoin yksittäisen ympäristötavoitteen edistäminen voi heikentää energiajärjestelmän toimitusvarmuutta tai nostaa energian hintaa tavalla, jota päätöksenteossa ei ole riittävästi ennakoitu.

• Johanna Routa
• johtava tutkija,
• tutkimuspäällikkö
• Tuomas Niinistö
• tutkija, Luonnonvarakeskus

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.