Eläkkeet | Valtiovarainministeriö väläyttää eläkeyhtiöiden yhdistämistä

Valtiovarainministeriö (VM) julkisti viikko sitten ehdotuksensa erilaisista sopeutustoimista. Listalla on satoja vaihtoehtoja, joista poliitikot voivat valita toimenpiteitä valtiontalouden rukkaamiseksi.

Satojen sivujen raportin loppupäästä löytyy yksi järeimmistä vaihtoehdoista, joka muuttaisi Suomen eläkejärjestelmän luonnetta perustavalla tavalla: neljän työeläkeyhtiön tilalle tulisi yksi eläkejätti.

Toteutuessaan uudistuksella voisi olla kauaskantoisia vaikutuksia läpi suomalaisen yhteiskunnan.

Ministeriö korostaa, ettei lista ole sen suositus, vaan erilaisia vaihtoehtoja, joista poliitikot voivat valita mieleisiään.

Millaisia säästöjä eläkeyhtiöiden yhdistämisellä sitten voi saavuttaa?

Työeläkeyhtiöiden suurin yksittäinen kuluerä on sijoitustoiminnan kulut. Ne ovat nykyisellään 1,5–2 miljardia euroa vuodessa.

Ministeriön arvion mukaan suomalaisten työeläkelaitosten sijoituskulut ovat olleet korkeita verrattuna moniin ulkomaisiin eläkerahastoihin. Jos työeläkeyhtiöiden yhdistämisellä saisi sijoituskuluista edes 5–10 prosentin säästöt, tarkoittaisi se 100–200 miljoonan euron vuotuista säästöpotentiaalia.

Yhden eläkeyhtiön malli selkeyttäisi eläkejärjestelmän riskienhallintaa ja mahdollisesti lisäisi myös eläkevarojen sijoitustuottoja.

Ministeriö uskoo, että eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa voi tehostaa myös nykyisessä usean eläkelaitoksen mallissa. Samassa yhteydessä mainitaan erikseen korkeakuluiset hedgerahastot.

”Mikäli TyEL-järjestelmä jatkaa nykyisen kaltaisesti hajautettuna, olisi tarpeen selvittää onko nykyisessä sääntelyssä sellaisia piirteitä, jotka tarpeettomasti lisäävät sijoitustoiminnan kuluja. Erityisesti tulisi tarkastella, onko sijoituskuluiltaan kalleimpiin omaisuusluokkiin sijoittamalla saatu sellaista pitkän aikavälin lisätuottoa, joka perustelee korkeammat sijoituskulut.”

Sijoitustoiminnan kulujen lisäksi ministeriö näkee säästöpotentiaalia eläkeyhtiöiden hallinnossa. Ministeriö pitää nykyistä eläkejärjestelmää päällekkäisine hallintoineen ja kuluineen ”koko kansantalouden kannalta todennäköisesti kustannustehottomana”.

Uudistuksessa hallintokulut laskisivat varovaisesti arvioiden 5–10 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 15–30 miljoonan euron säästöjä vuosittain.

Suomessa eläkerahastot jaetaan yksityisiin ja julkisiin eläkelaitoksiin.

Ministeriö keskittyy laskelmissaan yksityisten eläkeyhtiöiden yhdistämisestä saataviin hyötyihin, mutta mainitsee ohimennen mahdollisuuden myös laajemmalle eläkerahastojen pyöräytykselle.

”Periaatteessa olisi myös mahdollista pohtia aidosti yhtä kaiken lakisääteisen työeläkevakuuttamisen kattavaa eläkelaitosta, mutta tällöin kyseessä olisi vielä kertaluokkaa vaikeampi uudistus, jollaisen läpivienti voisi osoittautua käytännössä liian hankalaksi.”

Eläkeyhtiöt ja niiden edunvalvoja Tela ovat puolustaneet nykyistä mallia muun muassa eläkeyhtiöiden välisen kilpailun tuomilla eduilla.

Valtiovarainministeriö suhtautuu argumenttiin kriittisesti. Järjestelmän keskeisin tuote, eläkevakuutus, on lailla säännelty. Niinpä eläkeyhtiöiden välisen kilpailun tuomat tehokkuushyödyt ovat rajallisia, ministeriö arvioi.

Suomen yksityisiä eläkevaroja hallinnoi nykyisellään neljä eläkeyhtiötä: Varma, Ilmarinen, Elo ja Veritas. Niiden lisäksi on joukko pienempiä eläkesäätiöitä ja kassoja.

Niiden hallinnoimat varat olivat viime vuoden lopulla noin 180 miljardia euroa.

Eläkejärjestelmä on keskittynyt vuosien varrella huomattavasti. Kaksi suurinta työeläkeyhtiötä, Varma ja Ilmarinen, hallitsevat lähes 80 prosenttia kaikesta järjestelmän sijoitusvarallisuudesta.

Vaikka ministeriö näkee yhden eläkeyhtiön mallissa säästöpotentiaalia, löytää se siitä myös riskejä.

”Yhdistämisessä olisi kyse erittäin isosta ja merkittävästä uudistuksesta, jota ei todennäköisesti olisi mahdollista toteuttaa yhden vaalikauden aikana”, raportissa todetaan.

Uudistus tarkoittaisi useiden lakien uudistamista. Myös uudistuksesta mahdollisesti saatavien hyötyjen aikataulu on epäselvä.

Eläkeyhtiöt ovat suurimpia sijoittajia Suomessa. Niiden sijoitustoiminnan yhdistäminen saattaisi siten vaikuttaa Suomen rahoitusmarkkinoiden toimintaan.

Ehkä suurimmaksi ongelmaksi raportti nostaa eläkevarojen keskittämisestä seuraavat poliittiset riskit, vaikka virkamiehet eivät asiaa näin suoraan sanoitakaan.

”Tärkeintä olisi varmistua siitä, että jatkossakaan eläkevaroja ei olisi mahdollista missään olosuhteissa käyttää muihin tarkoituksiin kuin pitkäjänteiseen eläkevastuista huolehtimiseen. Lisäksi tulisi varmistua siitä, että yhden laitoksen mallissa yhtiön hallinto, johtaminen, sisäinen valvonta, sijoitustoiminta ja riskienhallinta olisi järjestetty asianmukaisesti ja hyviä julkisen hallinnon periaatteita noudattaen.”

Nykyisen eläkejärjestelmän puolustajat ovat olleet huolissaan, kasvaisiko poliitikkojen houkutus kajota eläkevaroihin, jos eläkevarat olisi keskitetty yhteen yhtiöön.

Valtiovarainministeriön mukaan raportissa esitetyt erilaiset toimenpiteet eivät ole niinkään ehdotuksia, vaan erilaisia vaihtoehtoja, joista poliitikot voivat valita mieleisiään.

Valtiovarainministeriön raportti ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun Suomessa pohditaan eläkeyhtiöiden yhdistämistä.

Viimeksi asian nosti pöydälle Suomen Yrittäjät syyskuussa. Järjestön tilaama selvitys piti nykyistä eläkejärjestelmää monilta osin tehottomana ja vaikeaselkoisena. Yhtenä ratkaisuna selvitys pohti nykyisen eläkejärjestelmän keskittämistä.