Biokaasu | Biokaasun kauppa tarvitsee toimivat markkinat

Helsingin Sanomien kirjoitus biokaasun käytöstä laivaliikenteessä (18.10.) herätti kysymyksen siitä, miten yritys voi ostaa uusiutuvaa kaasua, vaikka sen käyttämä kaasu olisi fyysisesti osin fossiilista.

Olemme tottuneet siihen, että sähköverkossa kulkee eri tavoin tuotettua sähköä. Pistorasiasta ei voi erottaa, onko sähkö tuotettu tuulivoimalla, ydinvoimalla vai fossiilisilla polttoaineilla. Silti kuluttajat ja yritykset voivat ostaa todennetusti uusiutuvaa sähköä. Samalla tavoin myös kaasumarkkinoilla tarvitaan joustavuutta. Fossiilinen maakaasu, biokaasusta jalostettu biometaani ja uusiutuvasta vedystä valmistettu e-metaani ovat kemiallisesti käytännössä samaa metaania. Niitä voidaan siirtää samoissa putkistoissa ja käyttää samoissa laitteissa. Ero on tuotantotavassa.

Tästä saatiin esimerkki, kun Harjavallassa valmistetun e-metaanin toimitukset Saksaan alkoivat. Kaasu kuljetetaan konteissa Mäntsälään, jossa se syötetään kaasuverkkoon. Yhteinen infrastruktuuri mahdollistaa uusiutuvan kaasun kaupan ilman erillisiä putkiyhteyksiä tuottajalta asiakkaalle. Samalla fossiilisen kaasun ostaja voi saada fyysisesti uusiutuvaa metaania. Kaasumolekyylit sekoittuvat verkossa, ja juuri tämä mahdollistaa infrastruktuurin tehokkaan käytön.

Kaupankäynti edellyttää luotettavaa alkuperän, määrien ja kestävyyden todentamista. Tätä varten käytetään muun muassa massatasejärjestelmää. Uusiutuvaa kaasua ei synny sertifikaateilla, vaan sitä on todella tuotettava ja käytettävä eikä samaa kaasumäärää saa kirjata useaan kertaan. Biometaanin ilmastohyötyjä arvioidaan koko polttoaineketjun perusteella, ei pelkästään pakokaasuista.

Suomessa on vireillä 41 biokaasulaitoshanketta, joiden suunniteltu tuotanto on yhteensä 1,7 terawattituntia ja investointien arvo lähes 900 miljoonaa euroa. Biometaanin tuonti ylittää jo kotimaisen tuotannon. Kansainväliset markkinat mahdollistavat kysynnän kasvun jo nyt ja luovat samalla edellytyksiä uusille kotimaisille investoinneille.

Tuotannon kasvua voidaan vauhdittaa lisäämällä biometaanin verkkosyöttöpisteitä, vahvistamalla pitkäjänteisesti kysyntää esimerkiksi raskaassa liikenteessä ja purkamalla tarpeetonta sääntelyä. Monet biokaasulaitokset sijaitsevat kaasuverkon ulkopuolella, joten kaasun pääsy yhteisille markkinoille on tärkeää.

Biometaanin tuonti ja kotimainen tuotanto eivät ole vastakohtia. Kaasuverkkoja ei pidä nähdä vain fossiilisen maakaasun infrastruktuurina, vaan alustana, joka mahdollistaa yhä suuremman uusiutuvan kaasun tuotannon, kaupan ja käytön.

• Hannes Torppa
• toiminnanjohtaja
• Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.