Asukkaat kehuvat, kaupunki kritisoi: Tampere ei halua ruokajätemyllyjä kerrostalojen lavuaareihin

Tampereen ympäristönsuojeluviranomainen ei puolla asuntokohtaisten ruokajätemyllyjen hyväksymistä biojätteen keräysvälineeksi.

Tamperelaisyritys Berin kehittämää järjestelmää on pilotoitu vuoden ajan Pirkan opiskelija-asuntojen (POAS) kerrostalossa Tampereen Kissanmaalla. Siellä keittiöiden jätemyllyt on kytketty maanalaiseen säiliöön.

POAS aikoi asentaa järjestelmän myös uuteen opiskelijataloon Hervantaan, mutta hanke on toistaiseksi jäissä.

– Emme etene, jos luvat eivät ole kunnossa. Tämä oli pilotti, ja katsomme, mihin tilanne johtaa, POASin toimitusjohtaja Timo Jokinen sanoo.

Elokuussa Yle kertoi, että asukaskokemukset järjestelmästä olivat myönteisiä.

Asukkaat ja viranomaiset ovat todenneet laitteiston toimivaksi, mutta viranomaisten mukaan laajempaan käyttöön liittyy liikaa kysymysmerkkejä.

Elokuussa kuvatulla videolla asukas esittelee jätemyllyn toimintaa.

Biojätettä päätyi silti sekajätteeseen

Ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan laitteisto ei ratkaise lajitteluongelmaa.

Pilotin alkuvaiheessa tulokset viittasivat biojätteen lajittelun paranemiseen, mutta loppuvaiheessa biojätteen osuus sekajätteessä nousi runsaaseen 30 prosenttiin. Se on enemmän kuin Tampereella keskimäärin.

Jätemyllyyn ei pysty syöttämään kaikkea biojätettä sellaisenaan ilman lisätyötä. Viranomaisen mukaan lisätyö, kuten pilkkominen, ei kannusta lajitteluun.

Viranomainen nostaa esiin myös vedenkulutuksen: pilotissa mitattu järjestelmän vedenkulutus oli keskimäärin 4,1 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Se vastaa yhdessä kerrostalossa vähintään 100 000:ta litraa vuodessa.

Jos järjestelmä yleistyisi, vedenkulutus kasvaisi vastaavasti.

Huolena ovat myös esimerkiksi laiterikot ja mahdolliset hajuhaitat, joiden vuoksi kiinteistöillä pitäisi olla valmius siirtyä perinteiseen astiakeräykseen nopeasti.

Pirkanmaan jätehuolto aikoo tehdä kohteessa vielä yhden lajittelututkimuksen ennen lopullisia linjauksia.

Alueellinen jätehuoltoviranomainen päättää, sallitaanko jätemyllyt biojätteen keräysvälineenä. Nyt annettu lausunto on osa laajempaa arviointia.

Asiasta kertoi ensin Aamulehti.

Kehittäjä ja POAS eri mieltä riskeistä

Pirkan opiskelija-asuntojen POASin toimitusjohtaja Timo Jokinen ei vielä tiedä, onko viranomaisen lausunnolla vaikutuksia järjestelmän käyttöön. POAS odottaa lopullista päätöstä ja tarkempaa ohjeistusta.

Yhtiö on jo alun perin varautunut siihen, jos järjestelmän käyttö kiellettäisiin. Kissanmaan opiskelijatalossa on tavallisille biojäteastioille tilat, jotka voidaan ottaa käyttöön tarvittaessa.

– Itse koen tämän erittäin toimivana järjestelmänä, mutta jos viranomainen on toista mieltä, niin eihän sille mitään mahda.

Järjestelmän kehittänyt Ber aikoo jättää viranomaiselle vastineen. Yrityksen toimitusjohtaja Joonas Salosen mukaan kaupungin lausunnossa on asiavirheitä.

Salonen huomauttaa, että koko vuoden tarkastelujaksolla biojätteen osuus sekajätteestä oli 25 prosenttia, mikä on Tampereen keskiarvoa vähemmän.

Kahdessa viimeisessä tutkimuksessa jätemäärät olivat selvästi pienemmät kuin ensimmäisissä tutkimuksissa, jolloin satunnaisvaihtelun vaikutus on todennäköisesti suurempi.

– Vedenkulutus ei myöskään lisääntynyt verrokkikohteeseen nähden, vaan se oli jopa jokusen litran vähäisempää, Salonen painottaa.

Lisäksi opiskelijatalon lukuihin voi vaikuttaa asukasvaihtuvuus.

Salosen mielestä pilotin tuloksia olisi hyvä verrata vastaavaan opiskelijataloon, eikä pelkästään koko alueen keskimääräisiin lukuihin.

Tampereen kaupungin ympäristöjohtaja Kati Skippari myöntää, että järjestelmää olisi mielekästä verrata vastaavanlaiseen taloon.

Hänen mukaansa kielteinen lausunto ei koske vain kyseistä yritystä, vaan kaikkia vastaavalla periaatteella toimivia järjestelmiä. Luotettavampien johtopäätösten tueksi tarvittaisiin laajempi pilotti.

Vaikka järjestelmän yleinen käyttö kiellettäisiin, se ei suoraan estä käytön jatkamista POASin opiskelijatalossa. Pirkanmaan jätehuolto voi hyväksyä poikkeuksen.