Aseostojen ehdoista on syytä puhua

Saksalainen laatulehti Die Zeit ja maan julkinen yleisradioyhtiö ZDF julkistivat syyskuussa tietoja Saksan ja Yhdysvaltojen välisestä F-35-kaupasta. Suomen tapaan Saksa on ostamassa maailman suurimman puolustusalan yrityksen Lockheed Martinin valmistamia hävittäjiä.

Saksalaiset viestimet olivat saaneet käsiinsä hallituksen asiakirjoja, joista selvisi amerikkalaisten hävittäjäkaupalle sanelemat ehdot. Asiakirjat paljastivat, miten koviin ehtoihin Saksa oli sitoutunut. Kyse on niin kutsutusta Foreign Military Sales -menettelystä (FMS), jolla Yhdysvallat myy aseita ulkomaille.

FMS on menettely, jolla myös Suomi on ostanut 64 hävittäjää Lockheed Martinilta, tai tarkemmin sanoen Yhdysvaltojen hallitukselta. FMS-menettely tarkoittaa nimittäin sitä, että kaupat tehdään hallitusten välillä. Yhdysvaltojen hallitus ostaa hävittäjät valmistajalta ja myy ne sitten Suomelle. Näin se pystyy sanelemaan kaupalle ostajan kannalta poikkeuksellisia ehtoja.

FMS-mallissa aseiden ostaja hyväksyy niin sanotun Letter of Offer and Acceptance -sopimuksen (LOA). Sen kova ydin on siinä, että Yhdysvallat määrää täysin tietyt vakioehdot, eikä niistä neuvotella.

FMS ei ole kiinteähintainen tai ehdottoman määräpäivän takaava toimitussopimus. Yhdysvallat lupaa pyrkiä toimittamaan aseet arvioidulla hinnalla ja aikataululla, mutta lähtökohtaisesti vain ostaja kantaa riskit toteutuneista kokonaiskustannuksista.

Edellä mainittu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ostaja maksaa Yhdysvaltojen hallitukselle kaupassa toteutuneet kustannukset, vaikka ne ylittäisivät alkuperäisen yhdessä sovitun arvion. F-35-kaupassa tämä merkitsee sitä, että kaupan kokonaishinta voi vielä nousta, jos koneiden yksikköhinta jossain tuotantoerässä syystä tai toisesta nousee.

Yhä useampi maa on ruvennut tutkimaan ehtoja kriittisesti.

Yhdysvalloilla on myös oikeus tietyissä sen kansallista etua koskevissa tilanteissa keskeyttää tai peruuttaa sovittu kauppa. Hävittäjille ilmoitetut toimitusajatkaan eivät ole sitovia, vaan ne ovat arvioita. Mahdolliset viivästykset eivät kuitenkaan muuta ostajan velvollisuutta maksaa ajallaan.

FMS-kaupassa myyjä ei anna takuuta hävittäjilleen. Suomen koneiden takuu loppuu siihen hetkeen, kun koneet luovutetaan Ilmavoimille. Suomi on myös käytännössä sitoutunut siihen, ettei mahdollisia sopimusriitoja viedä mihinkään tuomioistuimiin.

Edellä mainitut ja muut FMS-menettelyyn liittyvät ehdot on aiemmin hyväksytty mukisematta siksi, että Yhdysvaltoja on pidetty luotettavana liittolaisena ja kumppanina. Sen hyväntahtoisuuteen on luotettu. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, eikä Yhdysvallat ole entisensä.

Saksalais-yhdysvaltalainen valtiotieteilijä Cathryn Clüver Ashbrook sanoo ZDF:n haastattelussa, että perinteisiin FMS-kauppoihin perustuva luottamus on rapautunut presidentti Donald Trumpin hallinnon vuoksi. Trump ei ole enää luotettava kumppani, koska hän kohtelee liittolaisiaan kuin vasalleja.

Asekauppojen yksityiskohdat ovat tietysti salaisia, ja niin pitää olla. FMS-menettelyn ehdot ovat kuitenkin täysin julkisia. Menettelyn yksityiskohdista on ollut vain tapana vaieta ja sen ehdot tulkita parhain päin. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa yhä useampi maa on ruvennut tutkimaan ehtoja kriittisesti. F-35-hävittäjien osalta tilanne on ollut kuitenkin se, ettei asiakkailla ole ollut sille yhtä kyvykästä vaihtoehtoa. Niinpä Yhdysvallat voi määrätä tahdin jopa sellaiselle keskeiselle eurooppalaiselle mahtivaltiolle kuin Saksa.

Suomen turvallisuustilanne on heikentynyt, ja puolustusmenot ovat kasvamassa aivan uudelle tasolle. Siksi aseiden suorituskyvyn ihmettelyn ja ihastelun lisäksi pitää tiedostaa avoimesti myös se, millä ehdoilla niitä ostetaan.