Analyysi: Tästä Stubb meitä varoitti

Eurooppa ei voi tinkiä turvalli­suudesta, mutta paniikista voi tulla pommiuhkausten tehokkain ase, Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo kirjoittaa.

18:08

BERLIINI Euroopassa on nähty runsaan viikon aikana poikkeuksellinen pommiuhkausten sarja.

Ensin uhkaukset kohdistuivat matkustajakoneisiin, sitten tiedotusvälineisiin ja nyt tuhansiin kouluihin. Yli 300 koulua evakuoitiin Italiassa.

Myös Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa satoihin kouluihin lähetettiin vastaavia viestejä, mutta viranomaiset arvioivat ne perättömiksi, eikä yhtä laajoihin evakuointeihin ryhdytty.

Räjähteitä ei ole löytynyt. Silti uhkaukset ovat onnistuneet aiheuttamaan häiriöitä, pelkoa ja isoja kustannuksia.

Juuri tämä lienee niiden tarkoitus.

Perätön pommiuhkaus on halpa tapa saada aikaan kalliita seurauksia.

Jos kyse on järjestelmällisestä hybridivaikuttamisesta, tekijä saavuttaa näin tavoitteensa ilman yhtäkään oikeaa pommia.

Tavoite: hälytystila ja pelko

Koulu-uhkaukset iskevät yhteiskunnan herkimpiin pisteisiin: lapsiin, vanhempiin ja arjen turvallisuudentunteeseen.

Tavoitteena on luoda ilmapiiri, jossa viranomaiset näyttävät voimattomilta ja kansalaiset kokevat turvattomuutta.

Viranomaiset eivät voi jättää yhtään pommiuhkausta huomiotta, vaikka aiemmat uhkaukset olisivat osoittautuneet perättömiksi.

Jos oikea pommi jäisi huomaamatta, seuraukset voisivat olla tuhoisat.

Tässä piilee kuitenkin ristiriita. Tekijät näkevät, että muutamalla sähköpostilla saa pysäytetyksi osan yhteiskunnasta.

Turvallisuusviranomaiset joutuvatkin ratkaisemaan, miten säilyttää valmius todellisten uhkien torjumiseen niin, ettei yhteiskunnan toiminta lamaannu.

EU:n ilmailu- ja turvallisuusasiantuntijat kokoontuvat tänään keskiviikkona Brysselissä käsitelläkseen pommiuhkauksia.

Tapaamiseen on kutsuttu myös EU:n ulkopuolisten Norjan, Sveitsin ja Islannin edustajat. Tarkoituksena on vertailla uhkatilannetta ja sopia mahdollisista yhteisistä toimista.

Presidentti Alexander Stubb varoitti jo syyskuussa Venäjän pyrkimyksistä horjuttaa Eurooppaa hybridikeinoilla. Hänen mukaansa tavoite on testata länsimaisia yhteiskuntia ja murtaa eurooppalainen arki psykologisesti.

Marraskuun alussa Stubb sanoi Venäjän lisänneen sotaisia toimiaan myös Ukrainan ulkopuolella ja pyrkivän vaikuttamaan Euroopan maihin, jotta nämä lopettaisivat Ukrainan tukemisen.

Ulkovaltojen hybridihäirintää epäillään

Venäjän osallisuudesta viime viikkojen pommiuhkauksiin ei ole näyttöä. Euroopassa epäilyt kohdistuvat kuitenkin vieraisiin valtioihin.

Esimerkiksi Ranskassa Pariisin syyttäjänvirasto tutkii ulkovaltojen osuutta lentoliikenteen pommiuhkauksissa.

Ranska ja Yhdysvallat epäilevät Iranin olevan Euroopan viimeaikaisten kauppojen kylmälaitteisiin kohdistuneiden hyökkäysten takana.

Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot syytti maanantaina Irania kyberhyökkäyksestä, joka lamautti satojen eurooppalaisten ruokakauppojen kylmälaitteita.

Iran on kiistänyt syytökset.