Tiestön korjausvelan hallintaan tarvitaan tarkempaa tietoa, kertoo tuore väitös

Teiden korjaaminen maksaa, mutta niin maksaa korjaamatta jättäminenkin – tutkija kertoo, mihin vaikutukset ulottuvat

Tuoreen väitös­tutkimuksen mukaan teiden korjausvelan hallinta alkaa oikeasta tiedosta. Tietoa kaipaavat niin poliitikot kuin viranomai­set.

18:47

Tiestön korjausvelan hallintaan tarvitaan parempaa tietoa teiden kunnosta, korjaustoimien ajoituksesta ja huonokuntoisen tiestön yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Tämä käy ilmi diplomi-insinööri ja väitöskirjatutkija Anne Hämäläisen väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin, millaista tietoa tarvitaan korjausvelan hallintaan ja rahoituksen kustannustehokkaaseen kohdentamiseen.

Korjausvelalla tarkoitetaan huonokuntoisten eli korjaustarpeessa olevien valtion teiden, ratojen ja vesiväylien yhteenlaskettuja korjauskustannuksia. Tieverkon osuus velasta on reilu 60 prosenttia eli 2,6 miljardia euroa.

Väitöstutkimuksen mukaan tarvetta on ainakin ajantasaiselle tiedolle teiden rakenteellisesta kunnosta eli esimerkiksi siitä, mitä maanteiden päällysteiden alle kuuluu.

Lisäksi tieverkon kuivatusrakenteisiin tulisi keskittyä enemmän.

Väitöskirjan menetelminä on käytetty asiantuntijahaastatteluita ja teknisiä analyyseja.

Anne Hämäläinen kertoo videolla, millaista tietoa tiestön vaurioitumisesta tarvittaisiin.

Hämäläisen väitöstutkimuksen mukaan poliitikot tarvitsevat nykyistä enemmän tietoa huonokuntoisen tiestön taloudellisista vaikutuksista yhteiskunnalle.

Huonoon kuntoon päässeellä, korjaamatta jätetyllä tiellä voi olla vaikutuksia jopa maitotölkin hintaan.

– Jos tie lähtee huononemaan, mihin kaikkeen se vaikuttaa? Siihen, että ajoneuvot, onpa ne sitten ihan tavallisia henkilöautoja tai maito- tai postiautoja, joutuvat hidastelemaan, kiihdyttelemään ja väistelemään kuoppia.

Vaikutukset yltävät polttoaineen kulutukseen ja matkanopeuteen sekä ympäristöolosuhteisiin ja liikenneturvallisuuteen.

– Teiden kunnon heikkenemisellä on hintalappu, joka vaikuttaa kuljetusten hintaan, ja sen voi huomata vaikkapa maitoa ostaessa kaupasta. Nyt tiedetään vain se, että tien korjaaminen maksaa niin ja niin monta euroa per kilometri, vaikka tiestön korjaaminen vaikuttaa muihinkin kustannuksiin.

Teiden rakenteellista kuntoa ei mitata parhaalla tavalla

Tänä päivänä Suomen tiestön kuormitus on suurempaa kuin aiemmin. Oleellista Hämäläisen mukaan onkin selvittää, miten teiden päällysteet ja niiden alla olevat tierakenteet kestävät kuormitusta. Tällaista tietoa tarvittaisiin enemmän.

Hämäläisen väitöstutkimuksesta selviää, ettei Suomen teiden rakenteellista kuntoa mitata tällä hetkellä siihen parhaiten soveltuvilla menetelmillä.

Hämäläisen mukaan Väylävirastolta puuttuvat kattavat tiedot siitä, milloin erilaiset korjaustoimenpiteet on kustannustehokkainta toteuttaa.

Tärkeää olisi Hämäläisen mukaan saada ajankohtaista tietoa siitä, millaisessa kunnossa sekä teiden päällysteet että niiden alla olevat rakenteet ovat.

– Voi sanoa, että päätieverkkoa korjataan juuri niin kuin pitäisikin. Mutta kun määrärahoja tai oikeaa tietoa ei ole riittävästi, vähäliikenteisempiä teitä ei voida korjata silloin, kun niitä kannattaisi korjata.

Hämäläinen muistuttaa, että päätieverkosta huolehtiminen on tärkeää.

– Jos se pääsee huonoon kuntoon, sitten olemme ihan liemessä.

Hämäläisen rakennustekniikan alaan kuuluva väitöskirja Information needs for road network maintenance backlogmanagement tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa 13. marraskuuta.