Analyysi: Stubbin puhelu Putinille avasi uudelleen Suomen poliittisen suhteen Venäjään

Tunti ja kolmekymmentä minuuttia kesti Suomen ja Norjan johtajien puhelu Venäjälle. Niin kauan kesti myös Suomen Venäjä-suhteen avaaminen uudelleen.

Presidentti Alexander Stubb sanoi tiedotustilaisuudessa Mäntyniemessä, että puhelu Putinille ei ollut maraton- vaan puolimaratonpuhelu, sillä se kesti puolimaratonin verran.

Venäjän ja Suomen poliittinen suhde on ollut jäässä keväästä 2022.

Tuolloin Suomen presidentti Sauli Niinistö soitti Vladimir Putinille ja kertoi, että Suomi hakee Naton jäseneksi.

Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren ja tasavallan presidentti Stubbin tiistaiaamun puhelu näyttää saaneen alkunsa nopeasti ja vähin ennakkokohinoin. Siksi Suomen ja Euroopan politiikan virtaviivaisuus ja yhtenäisyys näyttävät hieman kärsineen.

On epäselvää, kuinka paljon asiaa ehdittiin Suomessa pohtia. Hallituspuolueet kertovat keskustelleensa Stubbin puhelusta etukäteen.

Pääministeri Petteri Orpo sanoi hallituksen olleen ”tietoinen” puhelusta. Mutta vielä maanantaina tehdyssä Helsingin Sanomien haastattelussa Orpo vaikutti olevan sillä kannalla, että vielä ei ole aika avata Euroopan ja Venäjän keskusteluvälejä.

Jotkut kokivat tulleensa sivuutetuiksi. Tästä kertoo esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin pääministereiden epäilyt siitä, saavutetaanko puhelulla mitään.

Stubb sanoi Ukrainan presidentin Volodymir Zelenskyin ja Yhdysvaltojen neuvottelijoiden kannustaneen Suomea ja Norjaa aktiivisuuteen Oslossa viime viikolla.

Stubb ja Støre halusivat ja päättivät soittaa, eivätkä jääneet kyselemään lupaa.

– Tässä vaiheessa rauha ei synny mykkäkoululla, vaan sodan päättäminen vaatii suoria keskusteluja. Se on Suomen intressissä, Stubb sanoi Mäntyniemessä.

Kenen asialla Stubb ja Støre olivat?

Kenen asialla Suomen ja Norjan johtajat olivat soittaessaan Putinille?

Stubbin mukaan he eivät soittaneet Euroopan edustajina.

Mäntyniemessä Stubb perusteli, että tarkoitus oli edistää rauhaa ja viedä Ukrainan viestejä.

Toisaalta hän kertoi Norjan ja Suomen olleen omalla asiallaan Venäjän naapurimaina, ja puhelussa käytiin läpi myös Itämeren ja pohjoisen tilannetta.

Putin taas otti keskustelussa Kremlin tiedotteen mukaan esiin, että Naton ja EU:n toiminta kiihdyttää sotaa. Hän siis näytti pitävän johtajia myös Euroopan edustajina.

Suomen Venäjä-politiikka on ollut suhteellisen tiukkaa, eikä muutoksesta ole tiettävästi sovittu. Ulkoministeri Elina Valtonen sanoi, että Stubb ei ole palauttamassa Suomen suhteita Venäjään.

Mutta Venäjälle on nyt kuitenkin otettu Suomesta ensi kertaa poliittinen yhteys ja keskusteltu. Suhde ei siis ole enää täysin jäässä.

Viimeksi Euroopasta Putinille on soittanut Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Huoli Trumpin kyllästymisestä Ukrainan rauhantekoon ajoi presidentin soittamaan

Syksyn aikana sota on kiihtynyt.

Viime viikot Euroopan johtajat ovat hikoilleet seuratessaan Trumpin ja Zelenskyin julkista sekoilua ja Yhdysvaltojen painostusta Ukrainaan kohtaan.

Jonkin aikaa on näyttänyt siltä, että välivaalitappiota torjuakseen Yhdysvallat luopuu vaihtokauppana Ukrainan tukemisesta.

Putin vaikutti saavan helppoja voittoja: Vaihtokauppana Ukrainassa taistellutta amerikkalaista vastaan Trump lupasi luopua lisäpakotteista.

Aivan Yhdysvaltojen neuvottelijan Steve Witkoffin Pietarin-vierailun alla Putin lupasi dieselin pian virtaavan Yhdysvaltoihin, ja dieseldiilin ensimmäinen tankkeri lähti Suomenlahdelta kohti Yhdysvaltoja. Trump yritti painaa polttoaineiden hintoja alas mutta tuli heikentäneeksi pakotteita.

Ukraina kiihdytti drooni-iskujaan, samoin Venäjä.

Stubb sanoo, että Størea ja häntä ajoi huoli rauhanneuvotteluiden kariutumisesta. Heidän mielestään oli oikea hetki soittaa.

Puhelun saavutus: yhteys on nyt luotu

Puhelulla saavutettiin ainakin muutama asia.

Ainakin se, että puheyhteys on nyt auki. Kremlin tiedotteen mukaan keskustelijat olisivat sopineet, että he pitävät jatkossakin suoria yhteyksiä puhelimitse.

Stubb ja Støre näyttävät ottaneen nyt itselleen roolin Euroopan yhteydenpitäjinä Venäjän suuntaan.

Puhelu on viesti siitä, että Trumpin rauhanneuvottelu ei enää Suomen ja Norjan mielestä riitä. Ne haluavat puhua suoraan Venäjälle.

On ennenaikaista arvioida, millaisia seurauksia puhelulla on Venäjän politiikkaan. Tuskin toistaiseksi minkäänlaisia, sillä Putin on puhelussa ilmoittanut selkeästi, että Venäjä ei ole luopumassa tavoitteistaan Ukrainan suhteen. Putin ilmoitti myös, että Euroopan politiikka pitkittää sotaa.

Puhelu voi myös saada tilanteen näyttämään siltä kuin Eurooppa olisi joutunut nöyrtymään ja puhumaan Venäjälle.

Venäjällä länsipoliitikkojen puhelu oli ilon aihe. Terve järki ja myönteinen asenne ovat palaamassa, kommentoitiin Venäjän parlamentin ylähuoneesta. Juuri tämäntyyppisiä kommentteja kriitikot osasivat pelätä.

Ja niinhän tavallaan on käynyt. Neljään vuoteen Putinille ei puhuttu, mutta sillä ei ollut vaikutusta sotaan. Sitten Trump puhui, sekään ei päättänyt sotaa. Nyt puhuvat jo muutkin.

Venäjä-politiikan johdonmukaisuus väisti joustavuuden tieltä

Presidentinvaalikampanjansa aikana Alexander Stubb veti jyrkkää julkisuuslinjaa ja sanoi, ettei vastaisi jos Putin soittaisi. Nyt Stubb soitti itse.

Viime vuosina Suomi on ehtinyt kiristää venäläisten viisumikäytäntöä, sulkea Venäjän-vastaisen rajan ja käyttää jyrkkää retoriikkaa Venäjästä.

Viime keväänä Suomessa alettiin varovasti puhua uuden yhteyden rakentamisesta Venäjään jossain vaiheessa.

Stubb sanoi kesäkuussa, että Venäjän ja Suomen välissä ei tarvitse aina olla rautaesirippua. Rautaesirippu tosin oli Suomen itse rakentama, reaktiona Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Nyt siinä on jonkinlainen kolo.

Suomen tai Euroopan Venäjä-politiikan johdonmukaisuus ei näytä olevan nyt tärkeintä. Se joustaa johtajien mielestä vielä tärkeämmän asian edessä: Jos Ukrainaa ja Eurooppa voidaan yrittää turvata puhumalla Venäjälle, puhutaan sitten. Sillä puhumattomuuskaan ei näytä auttavan.