Analyysi: Kuuliaisuuden vaatimus on ehdoton – Kiinassa valta keskittyy yhä enemmän Xille

Keskuskomitean kokouksessa oli harvinaisen vähän osallistujia siviili- ja sotilasjohdon puhdistusten takia, kirjoittaa Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma.

7:16

PEKING Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean vajaat 300 ylintä jäsentä kokoustivat suljettujen ovien takana maanantaista torstaihin. Johto valmistautuu jo ensi syksynä pidettävään puoluekokoukseen.

Silloin presidentti Xi Jinping valitaan neljännelle kaudelle maan presidentiksi. Vastaehdokkaita tai vaihtoehtoja ei ole.

Kokouksen päätösasiakirjasta voi päätellä, että keskuskomitea haluaa puolueen rivit suoriksi ennen puoluekokousta.

Keskuskomitea vahvistaa hallintokykyään, haluaa vahtia viranomaisten toimien tuloksellisuutta entistä tarkemmin ja puuttua korruptioon aiempaa suoremmin.

Tämä koskee hallinnon kaikkia tasoja Pekingistä paikallistasolle. Kuuliaisuuden vaatimus puolueelle ja maan johdolle on ehdoton.

– Keskuskomitean suunnitelmien ja päätösten toteuttaminen ei voi jäädä vain sanahelinäksi, sanoi Kiinan valtiollinen uutistoimisto Xinhua kommentissaan.

Keskuskomitean omat tilastot osoittavat, että paikallisviranomaiset ovat jo nyt kovan, ylhäältä tulevan paineen alaisia.

Kun vuonna 2023 jonkinlaisten kurinpitotoimien kohteeksi joutui 46 000 viranomaista, vuonna 2025 määrä nousi 118 000:een.

Kiinassa toisinaan yhä katsotaan sormien läpi viranomaisten korruptiota, jos nämä saavat toimialueellaan tuloksia aikaan.

Jatkossa enää ei.

Puolue myös uusi keskuskomitean jäsenistöä, koska täytettäviä paikkoja riittää. Keskuskomitea vahvisti, että 33 sen jäsentä on erotettu puolueesta.

Sotilasjohto on ollut viime vuosina yksi Kiinan tuulisimmista paikoista.

Kiinan puolustusvoimia valvovassa sotilaskomiteassa oli normaalin seitsemän jäsenen sijaan enää kaksi jäsentä; Xi itse ja kenraali Zhang Shengmin.

Zhang on viime vuosina keskittynyt rooliinsa korruption kitkemiseksi Kiinan armeijasta. Hän on hoitanut työtä selvästi tehokkaasti.

Keskuskomitea nosti kenraali Zhangin tärkeän politbyroon jäseneksi. Politbyroo valmistelee päätettävät asiat keskuskomitealle.

Politbyroossa ei ole ollut sotilasjäseniä viime tammikuusta lähtien kenraalikunnan puhdistusten takia.

Kiinaa tarkkailevan Asia Society Policy -instituutin mukaan keskuskomiteaan vuonna 2022 nimitetyistä 44 sotilasjäsenestä enää kaksi oli jäljellä keskuskomitean kokouksen alkaessa.

Epäilyt taloudellisesta ja moraalisesta korruptiosta ovat muutenkin johtaneet viime aikoina rivien harvenemiseen puolueen johdossa.

Puolue käyttää usein moraalista korruptoitumista syynä, kun se haluaa leimata henkilön epälojaaliksi.

Keskuskomitean kokouksen osanottajamäärä oli nyt harvinaisen pieni; 279 pysyvää ja vuorottelevaa jäsentä. Viimeksi näin vähän osallistujia on ollut kulttuurivallankumouksen puhdistusten aikaan 1968.

Vallan keskittymisestä Xille entistä tiukemmin kertoo myös titteli, jota hänestä voi nähdä lisääntyvästi käytettävän.

Kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Kansan päivälehti on käyttänyt tällä viikolla pariin otteeseen Xistä johtaja-nimitystä. Tittelillä on poliittista painoarvoa ja historiallista lastia.

Kiinan poliittisessa keskustelussa tällainen kansakunnan johtaja -nimitys on harvinainen kunnianosoitus, joka on ollut varattuna Mao Zedongin käyttöön.

Kiinan mediakenttää seuraava China Media Project huomasi jo vuonna 2021, että vuodesta 2016 lähtien johtaja-nimitys oli silloin tällöin putkahdellut esiin myös Xi Jinpingistä puhuttaessa.

Keskuskomitean kokousta tarkkailtiin nyt, ottaisiko se muodollisesti Xin asemaa Maon vertaisena kansakunnan isänä pönkittävän johtaja-tittelin käyttöön.

Silloin alkaisimme puhua hänestä Kiinan johtajana eikä Kiinan presidenttinä.

Ainakaan vielä ei ole kerrottu, että keskuskomitea olisi muodollista päätöstä tehnyt. Tämä ehkä kuitenkin taustoittaa hieman viime päivien Mbappe-kohua. Sitä, miksi Kiina tuohtui johtaja Maon rinnastamisesta diktaattoriksi.