Tapoja päivittää osaamista on karsittu samaan aikaan, kun työelämän muutos on kiihtynyt, kirjoittaa taloustoimittaja Karla Kempas.

Useita henkilöitä kävelee portaita ylös ison ikkunan edessä, taustalla näkyy pilvinen taivas.
Opiskelijoita Tampereen yliopistolla tämän vuoden syyslukukauden alussa. Kuva: Miikka Varila / Yle

8:30

Mitä sinä teet, kun tekoäly vie duunisi?

Tämä puolivakava pohdinta on tullut viime aikoina usein vastaan. Halloween-juhlissa, viestiryhmissä, työpaikkojen käytävillä.

B-suunnitelman pohtiminen ei ole pöljempi idea.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n parin vuoden takaisen maaraportin mukaan Suomessa keskimäärin noin 30 prosenttia työntekijöistä tekee työtä, josta 20 prosenttia tai enemmän voitaisiin suorittaa puolessa ajassa generatiivisen tekoälyn avulla.

Ajatustavasta riippuen tämä tarkoittaa, että samalla porukalla saa enemmän aikaiseksi tai pienemmällä joukolla saa saman määrän työtä tehtyä.

Moni toimistotyöläinen on siis ryhtynyt generoimaan varasuunnitelmaa. Usein keskustelut ovat koskeneet alanvaihtoa. Ryhtyäkö varhaiskasvattajaksi, korjausrakentajaksi vai raitiovaununkuljettajaksi?

Kapuloita alanvaihdon rattaissa

Voisi kuvitella, että uudelleenkouluttautumista kannattaisi helpottaa tällaisena aikana.

Sen sijaan muutokset ovat olleet seuraavanlaisia:

Vuorotteluvapaajärjestelmä ajettiin alas, aikuiskoulutustuki lakkautettiin, aikuisten ammatillisesta koulutuksesta on leikattu ja avoimen korkeakouluopetuksen maksuja nostettu. Lisäksi työttömyysetuudella tuetun maksuttoman opiskelun ehtoja on kiristetty.

Näitä ratkaisuja on perusteltu esimerkiksi säästöillä, työllisyyden paranemisella ja sillä, ettei koulutus kasaudu jo aiemmin korkeakoulutetuille.

Viime viikolla hallitus kuitenkin julkaisi lakiesityksen, jonka se kertoo olevan ”uudenlainen mahdollisuus osaamisen uudistamiseen”. Hallitus perustelee uudistusta muun muassa työelämän nopealla muutoksella.

”Tekoäly on tällä hetkellä suurin muutoksia aiheuttava tekijä työmarkkinoilla”, esityksessä todetaan.

Yhdeksi ratkaisuksi hallitus esittää, että korkeakoulututkinnon voisi suorittaa maksullisena avoimena korkeakouluopetuksena. Aiemmin avoimesta ei ole saanut suoritettua koko tutkintoa.

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie kertoo, kuka hyötyy muutoksesta.

Laki lisäisi uuden tavan saada tutkinto, mutta taloudellinen vastuu uudelleenkouluttautumisesta olisi työntekijöillä tai työnantajilla.

Syntyisi eräänlainen opintojen ohituskaista, jolle pääsee rahalla.

Tarkkoja tutkintojen hintoja ei vielä tiedetä, mutta hinta voisi olla jopa kymmeniä tuhansia euroja alasta ja tutkinnon laajuudesta riippuen. Maksujen tulee kattaa vähintään koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, mutta muilta osin korkeakoulu päättää maksun suuruudesta.

Lakiesitys kuitenkin listaa maksullisten vieraskielisten tutkintojen hintoja:

Esimerkkejä tutkintojen hinnoista
Hinta, perustuu lukukausimaksuihin
Kandidaatin tutkinto (3 vuotta)30 000–48 000 euroa
Maisterin tutkinto (2 vuotta)20 000–36 000 euroa
Ammattikorkeakoulututkinto (3,5–4 vuotta)31 500–56 000 euroa

Lähde: Hallituksen esitys HE 311/2026 vp, 4.2.1.2

Nämä hinnat antavat osviittaa tulevista hinnoista, sillä niidenkin tulee kattaa koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kulut. Hinnat eivät silti välttämättä ole aivan yksi yhteen suomen- ja ruotsinkielisten tutkintojen kanssa.

Maksuton tutkintokoulutus säilyisi mahdollisuutena ensisijaisesti nuorille ja ensikertalaisille.

Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2028.

Harvat hyötyvät

Hallituksen esityksessä hyötyjiä kuvaillaan näin:

”Esitys voi lisätä tutkintoon johtavia opiskelumahdollisuuksia erityisesti niille, jotka eivät ole päässeet maksuttomaan koulutukseen ja joille maksullinen koulutusvaihtoehto on taloudellisesti mahdollinen.”

Tällainen tutkinnon suoritustapa koskisi esityksen mukaan ainakin alussa kymmeniä tai korkeintaan muutamia satoja opiskelijoita.

Auttaisiko uusi laki heitä, jotka pelkäävät tekoälyn vievän toimistotöitä?

Ehkä, jos heillä sattuu olemaan sukanvarressa runsaasti säästöjä.

Ehkä, jos työnantaja olisi valmis maksamaan tutkinnon.

Uudesta laista hyötyisi loppujen lopuksi aika pieni ja varakas joukko.

Ei ehkä sellainen, jolla on kaikkein suurin tarve vaihtaa alaa.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.

Ladataan lomaketta...

Source: Yle · Karla Kempas

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira