Novaja Gazeta -lehden sulkeminen hautaa hataria toiveita demokratiasta Venäjällä, Moskovan-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kirjoittaa.

Dmitri Muratov.
Novaja Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2021. Kuva: Valery Sharifulin / TASS / AOP

19:49

MOSKOVA

– He tappoivat meidät.

Näin dramaattisella tavalla kertoi venäläinen uutismedia Novaja Gazeta toimintojensa lopettamisesta.

Päätoimittajien mukaan edellytyksiä jatkaa ei enää ollut. Turvallisuuspalvelu FSB:n ja presidentti Vladimir Putinin hallinnon painostus oli käynyt liian suureksi.

Ainakaan sitkeyden puutteesta Novaja Gazetaa ei voi syyttää. Lopettamispäätöksen se teki vasta, kun Venäjän oikeusministeriö oli julistanut sen vieraan vallan agentiksi, nettisivut ja painotalo oli suljettu sekä mediatoimilupa ja rahankeräyslupa peruttu.

Novaja Gazetan myötä kuolee osa koko Venäjän demokratialiikettä. Ehkä jopa viimeinen palanen siitä.

Lehti perustettiin vuonna 1993, kun Neuvostoliiton viimeinen valtionpäämies Mihail Gorbatšov lahjoitti sille osan saamastaan Nobelin rauhanpalkinnon rahasummasta. Tarkoituksena oli perustaa riippumaton, vallanpitäjien toimista kriittisesti uutisoiva media.

Sitä Novaja Gazeta on tehnytkin. Kuusi sen toimittajaa on kuollut vuosien varrella epäilyttävissä oloissa.

Heistä tunnetuin maailmalla oli Anna Politkovskaja, joka 20 vuotta sitten ammuttiin kuoliaaksi kotonaan. Viisi miestä tuomittiin osallisuudesta Politkovskajan murhaan, mutta murhan tilaajaa ei vieläkään ole selvitetty.

Novaja Gazetan sulkemisen jälkeen Venäjällä ei ole käytännössä enää yhtään varteenotettavaa riippumatonta uutismediaa.

Sulkemisuutinen osuu samalle viikolle, jolloin Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Suomen presidentti Alexander Stubb soittivat Putinille. Puhelu avasi katkoksissa olleen keskusteluyhteyden. Samalla johtajat valmistelivat tulevia Ukraina-neuvotteluja.

Perjantaina, pian Novaja Gazetan sulkuilmoituksen jälkeen, urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin CAS linjasi, että Venäjän on päästävä mukaan jääkiekon kansainvälisiin turnauksiin.

Maan valtiollinen media on tulkinnut johtajien puhelua ja jääkiekkouutista siten, että Venäjä saattaa pikku hiljaa alkaa päästä vapaaksi eristyksestään. Riippumatta siitä, mitä se Ukrainassa tai omassa maassaan tekee.

Syyskuun vaalit kertoivat tylyllä tavalla siitä, että oppositio Venäjällä on vaiennettu. Se ei ole enää samalla tavalla järjestäytynyt kuin vielä 10–15 vuotta sitten.

Venäjällä on kasvanut sukupolvi, joka on elänyt pelkästään Putinin vuonna 1999 alkaneen valtakauden aikana. Monille venäläisille nuorille Novaja Gazetan kaltaiset demokratian tukijalat ovat pelkkää historian siipien havinaa.

Source: Yle · Mika Hentunen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira