Puolustusvoimat uudistaa erikoisjoukkojen koulutusta – tässä muutokset

Puolustusvoimat lisää merkittävästi mahdollisuuksia päästä erikoisjoukkoihin. Suomen Nato-jäsenyyttä edeltäneeseen aikaan verrattuna ammattisotilaita kouluttavan erikoisjoukkokurssin vahvuutta ollaan kaksin- tai jopa kolminkertaistamassa, kertoo erikoisjääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Hannu Mutanen.

Tarkkoja lukuja puolustusvoimat ei kerro.

Haku erikoisjoukkokurssille on paraikaa meneillään ja se päättyy marraskuun lopussa. Kurssille pääsevät seulotaan kahdessa valintakokeessa ensi vuoden alkupuolella.

Viime vuonna kurssille pyrki ennätysmäärä eli 230 henkeä. Mutanen arvelee, että tänä vuonna päästään samoihin lukuihin.

Ammattimaisia erikoisjoukkoyksiköitä on kaksi. Utin jääkärirykmentissä Kouvolassa toimii erikoisjääkärikomppania. Merellisiin operaatioihin keskittyvä erikoistoimintaosasto on myös Utin jääkärirykmentin alainen, mutta sen operatiivinen tukikohta on Kirkkonummen Upinniemessä.

Yhteistyö Nato-liittolaisten erikoisjoukkojen kanssa on muuttunut osaksi arkea, yhteisiä harjoituksia on käytännössä viikoittain.

– Harjoitellaan ase- ja ampumakoulutusta, tiedustelutehtäviä, taistelutehtäviä, yhteistoimintaa helikoptereiden kanssa, vaihdetaan parhaita käytäntöjä, Mutanen luettelee.

Erikoisjoukot ovat niitä yksiköitä, jotka kriisin tullen lähtevät ensimmäisenä liikkeelle. Etäisyydestä riippuen kyse on tunneista tai vain minuuteista.

Maailmantilanteen vuoksi kriisin mahdollisuus on noussut.

Entä jos käsky tulee? Näin ajattelee everstiluutnantti Hannu Mutanen:

Koulutus laajenee miehittämättömiin järjestelmiin

Utin jääkärirykmentin varusmiesten erikoiskoulutus on laajenemassa. Komppaniatasoinen, miehittämättömiin järjestelmien eli käytännössä droonien koulutus alkaa vuonna 2028.

Mutasen mukaan miehittämättömät järjestelmät ovat olleet osa erikoisjoukkojen koulutusta jo pitkään. Esimerkiksi viime toukokuussa laskuvarjojääkärikurssin loppuharjoituksessa droonit olivat isossa roolissa.

Ukrainan sota on muuttanut sodankäyntiä valtavasti eikä vauhti ole hiljenemässä. Mutasen mukaan tähtäin kannattaa asettaa kyllin kauas.

– On käytännössä mahdotonta, että me rauhantilassa juoksisimme sotaa käyvän maan viikko- tai kuukausitason trendien perässä. Meidän pitää kyetä huomioimaan ne, mutta katsoa vähän pidempää kehitystä, Mutanen sanoo

Vetovoimaa on, onko pitovoimaa?

Myös varusmiesten erikoisjoukkokoulutuksen suosio on kasvanut viime vuodet. Laskuvarjojääkäreiksi haluavien määrä hypähti viime haussa yli 700:n. Testien jälkeen sisään pääsi hakijoista hieman yli joka kymmenes.

Enempää laskuvarjojääkäreitä ei voisi Utissa kouluttaakaan ilman, että koulutuksen laatu kärsisi, Mutanen sanoo. Myös seinät alkavat tulla vastaan.

– Nykyinen volyymi riittää tuottamaan riittävän reservin, Mutanen sanoo.

Vetovoimaa erikoisjoukkoihin siis riittää.

– Globaalilla tasolla tilannehan on ikävä, kukaan ei halua tällaista. Toisaalta voi sanoa, että tämä sataa tietyllä tavalla meidän laariin. Saamme kyvykkäitä ja motivoituneita hakijoita, Mutanen sanoo.

Mutta onko pitovoimaa? Erikoisjoukkosotilaan koulutus on kuitenkin kalliin puoleinen.

Puolustusvoimat palkkaa erikoisjoukkokurssin käyneitä avoimille ammattialiupseerin paikoille. Tehtävät ovat alussa määräaikaisia, mutta ne pyritään kaikki myöhemmin vakinaistamaan.

Ammattialiupseerien määrää on viime aikoina lisätty ja kasvu jatkuu.

Mutanen muistelee, että edelliseltä erikoisjoukkokurssilta kolme osallistujaa lähti suoraan muihin tehtäviin, pelastuslaitokselle, poliisikouluun ja kadettikouluun.

Työelämässä pitkät urat ovat käyneet entistä harvinaisemmiksi, eikä puolustusvoimat ole ilmiölle immuuni. Mutanen ei pidä tätä kuitenkaan ongelmana.

Sen sijaan erikoisjoukkojen moninaisuuden pataljoonan komentaja soisi lisääntyvän. Naisia erikoisjoukkokursseille hakeutuu yksittäisiä, maahanmuuttajataustaisia ei ensimmäistäkään.

– Mitä moninaisemmista taustoista saamme miehiä ja naisia pataljoonaan, sitä parempi. Mahdollisimman monipuolinen tausta, siviilikoulutus ja muu, on rikkaus meille, Mutanen sanoo.

Vaativat fyysiset pääsykokeet jarruttavat usein naisten pääsyä erikoisjoukkoihin.

– En sanoisi, että rima on liian korkealla, vaan se on kaikille sama, Mutanen sanoo.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.

Ladataan lomaketta...