Adlercreutz aikoo nostaa STT:n tilanteen pöydälle hallituksessa: ”Toivon, että vaihtoehtoja voitaisiin vielä käydä läpi”

Opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mukaan hallituksen täytyy vielä etsiä keinoja, joilla STT:n tilanne voitaisiin ratkaista.

Suomen tietotoimiston uutistoiminta on päättymässä maaliskuussa. 139 vuotta toiminut STT kertoi eilen irtisanovansa lähes kaikki työntekijänsä.

Adlercreutzin mukaan oman uutistoimiston loppuminen olisi Suomelle suuri menetys.

Hän aikoo nostaa asian pöydälle hallituksessa.

Adlercreutzin mukaan hallituksen pitää saada kokonaiskuva uutistoimiston lakkaamisen kielteisistä vaikutuksista sekä keinoista tilanteen ratkaisemiseksi.

Valtion mahdolliseen rooliin hän ei vielä ota kantaa.

– Tätä pitää lähtökohtaisesti liikenne- ja viestintäministeriössä pohtia, mutta tietenkin tämän kansallinen merkitys tekee siitä mielestäni kyllä koko hallituksenkin kysymyksen. Toivon, että vaihtoehtoja voitaisiin hallituksen sisällä vielä käydä läpi.

Hallitus lupasi STT:lle aiemmin noin miljoonan euron valtiontuen, mutta se ei olisi riittänyt pelastamaan yhtiötä. Yhtiö ei siksi ottanut sitä vastaan.

STT:n omistavat mediayhtiöt. Yleisradio omistaa STT:stä 1,7 prosenttia.

Adlercreutz myös toivoo, että STT:n omistajat vielä pohtisivat, miten he voisivat omalla toiminnallaan mahdollistaa uutistoimiston jatkumisen.

Hän pitää lähtökohtaisesti hankalana ajatusta, että valtio lähtisi merkittävästi satsaamaan yhtiöön, jos markkinaa ei selvästi ole.

– Toisaalta on se toinen puoli eli moni mediakentän toimija on hyvin riippuvainen STT:n palveluista. Se olisi hyvä nähdä. Siksi toivon, että asiaa voidaan vielä käydä läpi, Adlercreutz painottaa.

Limnell: STT:n lakkauttaminen on iso riski huoltovarmuudelle

Yle ei tavoittanut pääministeri Petteri Orpoa (kok.) kommentoimaan asiaa.

Kansallisen uutistoimiston säilyttämiselle löytyy kuitenkin tukea myös kokoomuksen riveistä.

Kansanedustaja ja sotatieteiden dosentti Jarno Limnell (kok.) pitää tietotoimisto STT:n mahdollista lakkauttamista uhkana Suomen turvallisuudelle.

– STT:n merkitys on tämän päivän informaatioympäristössä Suomen turvallisuudelle tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin.

Suomalaisen mediakentän kaventuminen heikentää Limnellin mukaan Suomen huoltovarmuutta. Hän rinnastaa uutistoimiston merkityksen muuhun kriittiseen infrastruktuuriin ja kykyyn torjua vihamielistä informaatiovaikuttamista.

– Jos tämä vaarantuu tai heikkenee, niin sillä on meidän yhteiskunnalle turvallisuusvaikutuksia.

Limnellin mukaan STT:n uutistoiminnan jatkamista tulisi selvittää. Hän pitää yhtenä vaihtoehtona sitä, että tietotoimiston toiminta jatkuisi osana Yleisradion toimintaa.

– Yksi ratkaisu voisi tässä olla se, että STT:n uutistoiminnan jatkamista selvitettäisiin osana Yleisradion toimintaa tai Yleisradion yhteydessä toimivana journalistisesti itsenäisenä kokonaisuutena.

Ovaska: Hallitus ei voi ohittaa olankohautuksella

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajan Jouni Ovaskan (kesk.) mukaan liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) suhtautuminen STT:n tilanteeseen on ylimielistä.

Ranne kommentoi STT:n uutistoiminnan loppumista torstaina viestipalvelu X:ssä.

– Omistajat eivät valitettavasti löytäneet yhteistä suuntaa yhtiön kehittämisessä, eikä palveluille ole ollut markkinoilla riittävää kysyntää. STT:n uutistoimitus ei ole kyennyt uudistumaan ja vastaamaan media-alan muutokseen. Aika ajoi sen ohi, Ranne kirjoitti.

Ovaska kritisoi liikenne- ja viestintäministerin suhtautumista tilanteeseen ja vaatii toimia kotimaisen median tukemiseksi.

– Mielestäni se oli ylimielinen kommentti tilanteessa, jossa suomalainen media on todellisessa kriisissä ja kamppailee isojen maailmanlaajuisten yhtiöiden rinnalla.

Yle pyysi ministeri Ranteelta haastattelua STT:n tilanteeseen liittyen. Ranne viestitti, ettei hänellä ole asiaan lisättävää. Ranteen mukaan selvityksiä on jo tehty, ja STT:n omistajien tahtotila asiassa on selvä.

Ovaska: STT:n kaatuminen voi johtaa uutiserämaihin

Ovaska aikoo esittää eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle STT:n tilanteen ottamista käsittelyyn.

– Hallitus ei voi vain olankohautuksella ohittaa näin merkittävää asiaa, joka nyt on tapahtunut.

Ovaskan mukaan hallituksen tulisi asettaa selvityshenkilö arvioimaan STT:n omistus- ja rahoitusmalleja. Selvityshenkilön asettamista ovat vetoomuksella vaatineet myös mediatoimijat.

– Toinen asia on mediapolitiikan luominen. Pystyttäisiinkö Suomeen rakentamaan tukimalli, jolla varmistettaisiin eri medioiden toimiminen ja erityisesti paikallismedioiden asema Suomessa. Nämä ovat kriittisimmät toimet, mitkä pitäisi tehdä nyt, Ovaska listaa.

Ovaskan mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan tulisi myös saada kirjaukset suomalaisesta mediapolitiikasta ja median moniäänisyydestä.

Ovaska pelkää STT:n kaatumisen johtavan uutiserämaiden syntyyn. Hän perustelee näkemystään sillä, että STT on palvellut paikallismedioita ja maakuntalehtiä.

Ovaska pohtii, kuka uutissisällöt jatkossa tuottaa vai tuottaako kukaan.

Hänen mukaansa riskinä on median moniäänisyyden heikkeneminen ja disinformaation kasvu, kun sosiaalisen median merkitys tietolähteenä kasvaa.