Kunnat korottavat verojaan tiukasta taloustilanteesta huolimatta varsin maltillisesti ensi vuodelle.
Vuonna 2027 tulovero nousee Manner-Suomessa 28 kunnassa ja laskee 10 kunnassa. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 29 kuntaa ja laskee 11 kuntaa.
Kunnallisveroprosenttia kiristävien kuntien lukumäärä laskee vuoden takaisesta, jolloin korotuksia tehtiin 38 kappaletta. Laskijoiden määrä yli kaksinkertaistui viidestä.
Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu noin 365 000 suomalaista.
Eniten kuntaveroaan korottaa Koski Tl, seuraavina tulevat Laihia ja Kokemäki.
Korotukset kohdistuvat pääasiassa pieniin ja keskisuuriin kuntiin ja kaupunkeihin. Asukasluvultaan suurin korottajakunta on Kouvola. Seuraavina tulevat Kerava, Kaarina ja Riihimäki.
Kunnallisveroprosenttiaan korottavien kuntien joukossa on kuntia, jotka ovat turvautuneet korotuksiin useampaan kertaan sote-uudistuksen voimaantulon eli vuoden 2023 jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi Imatra, Laihia, Eura, Lumijoki ja Kerava.
Tuloveroprosentti säilyy ennallaan koko maassa 268 kunnassa.
Manner-Suomen verotuloilla painotettu keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,02 prosenttiyksikköä yltäen 7,64 prosenttiin.
Kirein kuntaverotus Pomarkussa
Manner-Suomen korkeinta kuntaveroa peritään ensi vuonnakin Pomarkussa. Seuraavina tulevat Laihia ja Ähtäri.
Yli kymmenen prosentin kuntaveroa peritään Manner-Suomessa 14 kunnassa.
Keveintä yhä Kauniaisissa
Veronmaksaja pulittaa kuntaveroa prosentteina edelleen vähiten Kauniaisissa. Seuraavina tulevat tasalukemin Espoo, Helsinki ja Kustavi.
Korkeimman ja matalimman tuloveroprosentin ero on 6,2 prosenttiyksikköä.
Veronlaskijoiden joukko kasvaa
Veronkorotuksia tekevien kuntien määrä jäi pienemmäksi kuin Kuntaliitto aiemmin syksyllä ennakoi.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi kokonaiskuvan olevan maltillinen.
– Kyllä tämä jälleen kerran oli maltillinen vuosi. Vaikka talous on hyvinkin tiukka, veronkorotuksia tehtiin lopulta odotettua vähemmän, Punakallio sanoo Ylelle.
Punakallion mukaan yllättävintä aineistossa onkin veroprosenttiaan laskevien kuntien määrän kasvu.
– Se painottui selkeästi näihin vihreän siirtymän kuntiin, joissa kunnan tulopohja on laajentunut esimerkiksi tuulivoimatulojen myötä.
Myös datakeskushankkeet sekä tuuli- ja aurinkovoimalat ovat jo tuoneet tai tuovat tulevina vuosina liikkumavaraa yksittäisille kunnille.
Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa yksikään kunta ei nosta tuloveroaan ensi vuonna.
Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla tehdään vain yksi korotus.
Isoissa kaupungeissa paine kasvaa
Punakallio ei näe veronkorotuspaineiden keskittyvän selvästi mihinkään yhteen maakuntaan, mutta Uusimaa erottuu kevyimpänä verottajana.
Veroprosentin laskupaineet voivat hänen mukaansa jatkossa keskittyä rannikolle ja Lappiin.
Punakallio pitää uusia korotuksia suurissa kaupungeissa toistaiseksi epätodennäköisinä, mutta arvioi paineiden kasvavan.
– Veronkorotus on suurille kaupungeille erittäin iso imagotekijä, ja sitä on vältetty viimeiseen asti. Paineet tulevat kovenemaan ja näkymään ainakin maksujen korotuspaineina.
Kymmenet kunnat ovat käyneet tänä vuonna yhteistoimintaneuvotteluja ja hyödyntäneet esimerkiksi eläköitymistä menojensa leikkaamiseksi. Tämä on vähentänyt veronkorotuspainetta.
Toistuvasti veroprosenttiaan nostavia kuntia Punakallio kehottaa hakemaan ratkaisua yhteistyöstä ja kuntaliitoksista.
– Suosittelen kuntaliitoksia, joilla talouden rakennetta saataisiin vahvemmaksi. Mitä vahvempi kunta on, kun se ryhtyy pohtimaan kuntaliitosta, sitä paremmat edellytykset sillä on neuvotella palvelurakenteesta.
Alle liitetystä taulukosta voit tarkistaa Manner-Suomesta oman tai muun kunnan tuloveroprosentin ensi vuodelle.
Voit järjestää taulukon kunnittain korkeimmasta veroprosentista alhaisimpaan ja päinvastoin klikkaamalla sarakkeen yläreunaa.
Taulukkoa ladataan
Source: Yle · Nina Keski-Korpela
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira