Yli 2 000 junaa myöhästyy laittomuuksien vuoksi – katso, miten hengenvaarallinen liikkuminen on arkea Lapinlahdella

Rautatie halkaisee pohjoissavolaisen Lapinlahden kuntakeskuksen kahtia lähes keskeltä. Toisella puolella rataa on laaja asuinalue ja toisella puolen kunnan palvelut, esimerkiksi 600 oppilaan Matin ja Liisan yhtenäiskoulu.

Kun juna viheltää Lapinlahden asema-alueella, Matin ja Liisan koulun rehtori Jaana Koivistoinen säpsähtää.

– Pieni pelko on läsnä koulun arjessa, että nytkö se onnettomuus tapahtui.

Väylävirasto on tänä syksynä kertonut Lapinlahden kunnalle lasten ja nuorten laittomista ja vaarallisista radan ylityksistä. Veturinkuljettajat ovat kertoneet, että rataa ylitetään muun muassa ”huppu päässä, kuulokkeet korvilla ja katse kännykässä”.

Ilmoituksia tulee koulun johdolle joka vuosi, ja niistä kerrotaan oppilaille ja vanhemmille. Se ei kuitenkaan ole lopettanut syvälle juurtunutta tapaa oikaista radan yli.

– Ihmisillä on tapana mennä paikasta A paikkaan B lyhyintä reittiä pitkin, Lapinlahden tekninen johtaja Rami Linna sanoo.

Iso osa Lapinlahden kuntakeskuksen asutuksesta sijaitsee palveluihin ja E63-valtatiehen nähden ”väärällä puolen” junarataa. Radan yli on siis mentävä lähes joka päivä.

Keskustan molemmissa päissä ovat junaradan viralliset ylitys- tai alituspaikat, mutta niiden välissä on useita kiellettyjä tallattuja polkuja. Niitä käyttävät sekä aikuiset että nuoret.

Lapinlahdella ei ole tapahtunut vakavia onnettomuuksia, mutta läheltä piti -tilanteita on ollut useita.

Yli 2 000 junaa myöhästyi

Lapinlahti on esimerkki laajemmasta, koko Suomea koskevasta ongelmasta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tutkimus vuodelta 2025 paljastaa, että laiton ja vaarallinen rata-alueella liikkuminen on lisääntynyt kaikkialla Suomessa.

Veturinkuljettajan havainto ihmisestä raiteilla voi johtaa junan hätäjarrutukseen tai nopeuden rajoittamiseen, mikä aiheuttaa viiveitä ja häiriöitä liikenteeseen. Jos tilanne etenee allejäänniksi, pelastustoimet voivat pysäyttää liikenteen kokonaan pitkäksikin aikaa.

Fintrafficin tietojen mukaan asiaton radalla liikkuminen aiheutti vuonna 2024 yli 2000 junan myöhästymisen. Viime vuonna myöhästyneitä junia oli jo 2296. Tänä vuonna myöhästymisten määrän arvioidaan nousevan noin 2200 junaan. Suuri osa havainnoista on pääkaupunkiseudulta, mutta radalla liikkumista havaitaan koko rataverkon alueella.

Väylävirasto pyysi vuonna 2024 veturinkuljettajia ilmoittamaan kaikista havaitsemistaan luvattomista rata-alueen liikkujista. Tulos oli hälyttävä: havaintoja kertyi kolme kertaa enemmän kuin aikaisemmissa tilastoissa, yhteensä yli tuhat tapausta vuoden aikana.

Väyläviraston mukaan vapaaehtoisista ilmoituksista huolimatta vain pieni osa tapauksista tulee viraston tietoon.

Veturinkuljettajat ovat jatkaneet omaehtoista havaintojen ilmoittamista myös kampanjan jälkeen.

Huppu päässä ja kuulokkeet korvilla

Traficomin raportin mukaan yleisin syy luvattomaan rata-alueella liikkumiseen on radan poikki oikaiseminen. Suurin osa luvattomista liikkujista on nuoria, ja liikkuminen tapahtui tyypillisesti yksin kävellen.

Lapinlahdella junarata ylitetään usein jo aamuhämärässä, kun koululaiset kiiruhtavat kouluun ja aikuiset asioilleen.

– Jokainen ylikulkija vaarantaa oman henkensä. Veturinkuljettajat ovat olleet tosi huolissaan siitä, että tässä mennään jopa pysähdyksissä olevan junan vaunujen välistä, rehtori Koivistoinen sanoo.

Koulu on reagoinut muistutuksiin ottamalla asian puheeksi oppilaiden kanssa, lähettämällä viestejä koteihin ja pyrkimällä nostamaan aihetta esiin myös paikallislehdessä.

– Yritetään tehdä tästä asiasta näkyvää, vaikka kyllä täällä kaikki jo tietävät, Jokelainen sanoo.

Esteaita vuosien päässä

Lapinlahdella toivotaan, että rautatieasemaa vastapäätä, radan toiselle puolelle rakennettaisiin esteaita. Se olisi edullisempi kuin silta tai alikulkutunneli. Teknisen johtajan Rami Linnan mukaan tämä vaatisi puutavaran lastausalueen siirtämistä pois nykyiseltä paikaltaan, sillä ratojen välissä ei ole tällä hetkellä riittävästi tilaa aidalle.

– Lastausalueen siirtäminen toiseen paikkaan vähentäisi myös rekkaliikennettä merkittävästi, Linna sanoo.

Väyläviraston Itä-Suomen alueen kunnossapidon aluepäällikön Pasi Kiisken mukaan päätöksiä lastausalueen siirrosta ei ole. Korvaavaa paikkaa on kuitenkin alustavasti kartoitettu.

– Tämän hetken tiedon mukaan Iisalmessa voisi olla korvaava paikka, mutta päätöstä ei ole tehty, Kiiski sanoo.

Hänen mukaansa siirto voisi toteutua aikaisintaan 3–5 vuoden kuluttua.