Yleislakko lamauttaa Espanjaa | Roviot palavat, kun yhteiskuntaa ajetaan alas ensi kertaa yli vuosikymmeneen

Espanjassa käynnistyi keskiviikkona aamulla maan ensimmäinen yleislakko 14 vuoteen.

Yleislakko tarkoittaa, että lakon piirissä ovat useimmat ammattialat ja tarkoituksena on lamauttaa koko yhteiskuntaa poliittisena painostuskeinona. Suomessa edellinen yleislakko järjestettiin vuonna 1956.

Työpaikkojen edustalle ympäri Espanjaa on ilmaantunut lakkovahteja. Paikoin lakkolaiset ovat sytyttäneet rovioita ja ottaneet yhteen poliisin kanssa.

Yleislakko haittaa merkittävästi Espanjan julkisia palveluita. Kahden suurimman ammattiliiton mukaan työnseisaus on 90-prosenttinen satamissa, 82-prosenttinen jätehuollossa ja 75-prosenttinen energia-alalla. Myös esimerkiksi juna-, metro- ja bussivuoroja on vähennetty.

Lakkovahdit estivät matkustajien kulun Santsin juna-asemalle Barcelonassa keskiviikkoaamuna. Kuva: Kike Rincón / Contacto

Yleisradioyhtiö RTVE kertoo, että aamun ja iltapäivän ruuhka-aikoina Madridin metro pystyy ajamaan sentään 80 prosenttia normaalivuoroistaan mutta Barcelonan metro näinä tärkeimpinäkin aikoina vain 25 prosenttia.

Ympäri maan lähijunavuoroista ajetaan ruuhka-aikoina 75 prosenttia ja muina aikoina 50 prosenttia, luotijunavuoroista ja muista pitkän matkan junavuoroista 73 prosenttia, kertoo sanomalehti El País.

Lentoasemasta riippuen reiteistä Manner-Espanjan ja Baleaarien tai Kanariansaarten välillä lennetään 56–85 prosenttia ja ulkomaanlennoista sekä pisimmistä Manner-Espanjan sisäisistä lennoista 39–64 prosenttia.

Terveydenhuollon palvelutaso on monin paikoin laskettu vastaamaan viikonloppuja tai pyhäpäiviä.

Yleislakon pontimena on asumisen kalleus ja voimannäytön taustalla vuokralaisten liitto, josta on tullut hyvin vaikutusvaltainen.

Asuntoaktivistit vaativat vuokralaisten aseman vahvistamista muun muassa takaamalla vuokrasopimusten jatkuvuuden, puuttumalla suuren mittakaavan kiinteistösijoittamiseen ja kieltämällä asuntojen lyhytaikaisvuokraamisen turisteille.

Ammattiliitotkin vaativat hallitukselta tiukempaa puuttumista asuntokriisiin mutta myös uutta yleissopimusta vähimmäispalkan korottamiseksi.

Yleislakon iskulause kuuluu: ”Palkat. Asuminen. Hinnat.”

Pääministeri Pedro Sánchez julisti ennenaikaiset parlamenttivaalit lokakuun alussa, kun hänen vasemmistohallituksensa lakiesitykset vuokralaisten aseman vahvistamiseksi olivat kaatuneet parlamentissa.

Vaalit järjestetään sunnuntaina 29. marraskuuta.

Ammattiliitot julistivat yleislakon vasta, kun vaaleista oli jo päätetty, mikä on herättänyt arvostelua lakkoilun motiiveista. Yleensä yleislakon tarkoitus on painostaa hallitusta, mutta väistyvän hallituksen kyky lakiuudistuksiin on heikentynyt eikä seuraavan hallituksen kokoonpanosta ole varmuutta.

Opposition konservatiivisen Kansanpuolueen (PP) pääsihteeri Miguel Tellado kommentoi, että keskiviikon työtaistelu ”ei ole oikeasti yleislakko” vaan ”vaalilakko”, jonka tarkoitus on ennaltaehkäistä oikeiston nousu valtaan.

Myös eräät lakkoilusta kieltäytyneet ammattiliitot ovat perustelleet päätöstään lakon epätavanomaisilla motiiveilla.

Mielipidekyselyjen mukaan pääministeri Sánchezin Espanjan sosialistisen työväenpuolueen (PSOE) kannatus on kasvanut vaalien julistamisen jälkeen, mutta silti näyttää todennäköiseltä, että keskustaoikeiston PP ja laitaoikeiston Vox saavat kaksistaan kasaan enemmistöhallituksen kahdeksan vuoden vasemmistovallan jälkeen.

Se olisi Espanjan konservatiivisin hallitus sitten Francisco Francon oikeistodiktatuurin, joka kaatui hänen kuolemaansa vuonna 1975.

Sekä PSOE:n että PP:n kannatus on noin 30 prosenttia, mutta ratkaisevalta vaikuttaa, että Voxin suosio on lähes kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa ja sen kannatus hätyyttelee 20 prosentin rajaa.

Yleislakon takia myös PP:n ja Voxin arkkivihollinen ja Sánchezin entinen tukija, Katalonian keskustaoikeiston separatistinen Junts, väitti työläisten ajavan pääministerin asiaa.

Vaalien järjestämisen takaraja oli vasta ensi kesänä, mutta Sánchez valitsi hetkensä tarkasti. Lähipiirin korruptioskandaalit ja yhteistyö separatistien kanssa on tehnyt pääministeristä tavattoman epäsuositun, mutta suuri osa espanjalaisista ei usko oikeiston ajavan oikeudenmukaisia ratkaisuja asuntokriisiin. Siksi hän pyrkii nostamaan asuntokriisin vaalien ykkösteemaksi.

Asuntokriisi painui ihmisten mielissä kuitenkin taka-alalle ainakin väliaikaisesti, kun Espanjassa sattui jo toinen järkyttävä luotijunaonnettomuus kuluvan vuoden aikana (Córdoban Adamuzissa tammikuussa kuoli 46, Toledon Urdassa lokakuun lopussa 69).

Jälkimmäisessä turmassa oli kyse viime kädessä liikenteenohjauksen inhimillisestä virheestä, mutta ensin oli pettänyt automaattinen turvajärjestelmä. Luotijunien määrä raiteilla on kasvanut hurjasti ja liikenteenohjaajat ovat ylityöllistettyjä, minkä takia suuri osa kansasta syytti rakenteellisia vikoja ja siten hallituksen laiminlyöntejä.