Yle selvitti, miten datakeskusten tulo on vaikuttanut muualla sähkön hintaan

Euroopassa on jo nyt paljon datakeskuksia eli digitaalista tietoa säilöviä ja käsitteleviä palvelinkeskuksia. Maailmanlaajuisesti niitä on eniten Yhdysvalloissa, mutta Euroopassa varsinkin Saksassa ja Britanniassa.

Iso datakeskus saattaa kuluttaa ydinreaktorin tuotannon verran sähköä vuodessa. Suomessakin on pohdittu, miten datakeskusten rakentaminen vaikuttaa sähkön hintaan.

Soitimme Sanna Syrille, joka on energiatekniikan ja -talouden professori Aalto-yliopistossa ja kysyimme, miten datakeskusten määrä eri puolilla Eurooppaa vaikuttaa sähkön hintaan kyseisessä maassa.

– Datakeskuksien määrästä ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä sähkön hintaan. Verrataan todella erikokoisia sähkömarkkinoita. Esimerkiksi Saksa on valtavan suuruinen sähkömarkkina, sekä tuottaja että kuluttaja. Se on isompi kuin koko Pohjoismaiden markkina yhteensä.

Kalleinta sähkö oli alkuvuonna Eurostatin kartoituksessa Irlannissa ja Belgiassa – ei siis maissa, joissa on määrällisesti eniten datakeskuksia.

Allaolevassa grafiikassa on vaihtuvilla sivuilla datakeskusten määrä vuonna 2025 sekä Eurostatin tämän vuoden alkupuoliskon tilasto kotitalouksien sähkön hinnasta. Hinta on laskettu kulutuksella 2 500–4 999 kWh, ja se vastaa pienen perheen keskimääräistä sähkönkulutusta vuodessa ilman sähkölämmitystä. Britannian ja Sveitsin hintatiedot puuttuvat.

Keski-Euroopassa sähköä yhä maakaasulla

Syri muistuttaa, että myös sähkön tuotantotapa on olennainen asia.

– Hinta muodostuu sähköntuotannon määrästä suhteessa sähkön käyttöön. Siihen vaikuttaa sekin, millaista sähköntuotanto on. Monissa Keski-Euroopan maissa sähkön hinta on hyvin riippuvainen maakaasun hinnasta markkinoilla.

Maakaasun hinta on jälleen korkealla.

– Tällä hetkellä Keski-Euroopassa maakaasun hinta on suunnilleen kolminkertainen normaaliin verrattuna. Maakaasusta on maailmanmarkkinoilla pulaa ja se on nostanut hintoja. Ennakoin, että tämän takia ensi talvi on Keski-Euroopassa haastava sähkön hintojen suhteen.

Taustalla vaikuttaa Venäjän kaasutoimitusten romahtaminen Ukrainan sodan alettua, mutta myös Yhdysvaltain Iranin vastainen sotilasoperaatio, joka on tyrehdyttänyt liikenteen Hormuzinsalmessa. Salmen kautta kulkisi normaalisti noin viidennes maailman raakaöljystä ja nesteytetystä maakaasusta.

Esimerkiksi Saksassa on myös runsaasti aurinkosähköä ja tuulivoimaa, jo liki puolet sähköstä tuotetaan niillä. Mutta yli 40 prosenttia sähköstä tuotetaan yhä hiilellä ja maakaasulla.

– Sähkön markkinahinta määräytyy Saksassa tyypillisesti sen viimeisenä tarvittavan kalleimman tuotantomuodon mukaan ja se on juuri maakaasu, sanoo Syri.

Lisäksi Syri mainitsee Saksan eroavan Suomesta uusiutuvan energiantuotannon rakentamiskustannusten osalta:

– Niiden rakentamiseen on Saksassa panostettu hyvin paljon valtion tukirahaa. Suomessa taas tuulivoimainvestoinnit ovat markkinaehtoisia, eli Suomi on onnistunut tässä paljon paremmin.

Saksassa äärioikeiston Venäjä-mielinen AfD-puolue ajaa palaamista Venäjän kaasuasiakkaaksi. Se laskisi todennäköisesti sähkön hintaa, mutta olisi tuhoisaa Euroopan Venäjän vastaiselle rintamalle. Ennen hyökkäystään Ukrainaan Venäjä toimitti yli puolet Saksan maakaasusta ja yli kolmanneksen raakaöljystä.

Sähkönkulutus noussee yli kolmanneksella lähivuosina

Aalto-yliopistossa tehty tuore tutkimus antaa karun kuvan sähkön riittävyydestä Suomessa lähivuosina. Tutkimus arvioi sähkön vuotuisen kulutuksen nousevan 85 terawattitunnista 115 terawattituntiin jo vuoteen 2030 mennessä.

– Tutkimuksessa oletettiin, että sähkön kysyntä kasvaa merkittävästi. Siinä on mukana sähköautojen lisääntyminen, lämmityksen sähköistyminen, vetytalouden lisääntyminen sekä datakeskukset. Näistä ei kukaan tiedä, miten nopeasti eri osat tarkalleen kasvavat, kertoo Syri.

– Datakeskuksissa on nyt hurja buumi menossa suunnittelussa ja luvittamisessa. Ei ole todennäköistä, että kaikki suunnitelmat toteutuvat, sanoo Syri.

Sähköliittymiä haetaan paljon sähköä kuluttaville datakeskuksille.

– Jopa satojen megawattien sähkönkulutuksella. Jos ne etenevät, niin ne eivät tule vuodessa tai kahdessa täyteen tehoonsa. Tästä päästään sähkön riittävyyteen. Olen sitä mieltä, että meillä on aikaa valmistautua kysynnän kasvuun, sanoo professori Sanna Syri.

Entä tuulettomat ja kylmät talvet?

– Keskimäärin sähkö tulee riittämään, vaikka datakeskuksia tulisi hyvinkin paljon. Suomeen on nopea rakentaa lisää tuulivoimaa ja aurinkosähköä, sanoo Syri.

Sekä sähköntuotantoon että kysyntään vaikuttaa Suomessa voimakkaasti sää. Aalto-yliopiston tutkimuksessa analysoitiin säätietoa 35 vuodelta ja ennustettiin mahdollisia sähkön riittävyyden ongelmia.

Ennusteen mukaan varsinkin kylmät, pimeät ja vähätuuliset talvipäivät ovat tulevaisuudessa ongelma. Vuonna 2030 liki puolet Suomen tuotantokapasiteetista on tuulivoimaa ja runsas kymmenes aurinkovoimaa. Tasaisesti tuottavaa ydinvoimaa ei voi lisätä nopeasti.

– Suomessa on myös vaikeita talvia. Silloin meillä tulee olemaan nykyistä enemmän ongelmia, jos mitään lisätoimia ei tehdä.

Professorilta kolmen keinon lista

Syri listaa kolme asiaa, jotka parantaisivat energiaturvallisuutta.

– Ensimmäinen asia. Meillä on vielä yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa monen kaupungin kaukolämpöjärjestelmässä ja toivon, ettei niitä voimaloita enää yhtään suljettaisi.

Muutaman vuoden aikana muun muassa Helsingissä on suljettu isoja kaukolämpölaitoksia, koska energiayhtiöt ovat luopuneet kivihiilen käytöstä.

– Se on ymmärrettävää. Mutta kun meillä on biomassaa ja maakaasua käyttäviä voimaloita olemassa, niin toivoisin, että ne säilyvät järjestelmässä. Muutoin talvitilanteet ovat entistä huolestuttavampia.

Toinen seikka on Syrin mukaan uuden joustavan sähköntuotannon edistäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee uutta tukimekanismia.

– Tarvitsisimme jonkunlaisen tuen, jotta saataisiin joustavaa sähköntuotantoa lisää juuri noihin vaikeisiin talvitilanteisiin. Ensimmäiset ehdokkaat ovat moottori- tai kaasuturbiinivoimalaitokset, pohtii Syri.

Niiden rakentamiskustannukset ovat halvat, mutta käyttö on suhteessa melko kallista.

– Ne sopisivat juuri tuollaiseen rajattuun varakäyttöön.

Kolmas asia, jota Syri pitää kannatettavana, on sähköliittymien priorisointi.

Kun kaikkia mahdollisia projekteja ei pystytä hetkessä liittämään sähköverkkoon, olisi järkevää suosia sellaisia datakeskuksia, joilla on joustavaa varavoimaa omasta takaa ja joiden varavoima vielä olisi sähkömarkkinoiden käytössä.