Yksi ja sama henkilö on tehnyt peräti yksitoista valitusta eri oikeusistuimiin Suomen itärajan sulusta. Asia käy ilmi Ylen selvityksestä.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on kirjannut kymmenen valitusta ja antanut niistä yhteensä kolme päätöstä. Viimeisimmän valituksen käsittely on vielä kesken.

Yksi valitus on toimitettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Jokaisesta valituksesta löytyy sama nimi: Ivan Deviatkin.

Kussakin valituksessa on mukana iso joukko muitakin, mutta vain Deviatkin on nimellään. Enimmillään yhdessä valituksessa on lähes 90 henkeä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen valitus on anonymisoitu, mutta Deviatkin myönsi Ylelle olevansa mukana siinäkin.

– Minä olen ollut näiden valitusten ensimmäinen muutoksenhakija ja yhteyshenkilö, hän sanoo.

Itärajan sulku vaikeuttaa perheenjäsenten tapaamista

Lappeenrannassa asuva Deviatkin muutti Venäjältä Suomeen noin neljätoista vuotta sitten. Hän työskentelee metsäyhtiön vastuullisuusasiantuntijana.

Näin Deviatkin perustelee, miksi haluaisi purkaa itärajan sulun:

Deviatkinin mukaan raja pitää saada auki, jotta Suomessa asuvat ihmiset pääsevät Venäjälle esimerkiksi tapaamaan perheenjäseniään ja hakemaan eläkkeitään.

– Tunsin, että ihmiset pitivät sulkua vääränä. Piti viedä asia tuomioistuimeen ja selvittää, onko näin pitkäaikainen ja laaja rajoitus ihmisoikeuksien mukainen, Deviatkin kertoo Ylelle puhelinhaastattelussa.

Itärajan sulku haittaa myös hänen omaa elämäänsä: perheenjäseniä on vaikea päästä tapaamaan.

Deviatkin on Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen, jolla on perhettä molemmin puolin rajaa. Viime kesänä Deviatkin ajoi tapaamaan perhettään Norjan ja Murmanskin kautta. Menomatkaan kului noin kolme vuorokautta.

Tältä Viron ja Venäjän raja Narvassa näytti 13. marraskuuta 2026

Hyökkäyssodan arvostelu on vaikeaa sukulaisten takia

Deviatkin pääsi Lappeenrannan kaupunginvaltuustoon vuonna 2025. Poliitikon ura on herättänyt huomiota.

Hän sai lähtöpassit ensin SDP:stä, koska ei tuominnut Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Puhelinhaastattelussa Ylelle hän kertoo nyt, että tuomitsee sodat ylipäätään, myös Ukrainassa.

Kynnyskysymys Deviatkinille on käyttää muotoa Venäjän hyökkäyssota.

– Tietyillä sanoilla tuomitseminen olisi hankalaa, koska sitten pääsy Venäjälle olisi minulle rajoitettu. En voisi nähdä sukulaisia, Deviatkin sanoo.

"Rajat auki" -mielenilmaus pani matkalaukkuja riviin Lappeenrannan kaupungintalon edustalle. Puhetta johtaa Ivan Deviatkin.
Ivan Deviatkin johti puhetta ”Rajat auki” -mielenilmauksessa Lappeenrannan kaupungintalon edustalla 1.9.2025. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Sittemmin Deviatkin erotettiin myös vasemmistoliiton valtuustoryhmästä. Syynä oli se, että hän järjesti Venäjän konsulaatin kanssa tilaisuuksia, joissa konsulaatin edustajat jakoivat Venäjän valtion sota-aiheisia kunniamitaleja.

Paikallisyhdistys tulkitsi Deviatkinin näin mahdollistaneen hyökkäyssotaa käyvän Venäjän valtion vaikuttamisen. Deviatkin kiisti väitteen.

Ylelle hän kertoo, että kyseessä olivat venäjänkielisille eläkeläisille järjestetyt tilaisuudet, joiden tarkoituksena oli auttaa heitä saamaan eläkkeitään Venäjältä. Deviatkinin mukaan hän ei tiennyt mitalien jaosta etukäteen.

Nyt Deviatkin toimii Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa yhden hengen valtuustoryhmässä nimeltä Inklusiivinen demokratia.

Kuvakaappaus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen internetsivulta.
Kuvakaappaus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen internetsivulta Suomea vastaan tehdystä valituksesta. Yle selvitti, että Ivan Deviatkin on mukana valituksessa. Kuva: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, grafiikka: Harri Vähäkangas / Yle

”Silti leimataan Venäjän kätyriksi”

Miksi Deviatkin arvostelee Suomea eikä Venäjää, jonka uhkaavan toiminnan vuoksi niin Suomi kuin Viro päätti rajansa sulkea?

– Koska päätös sulkea raja tehtiin täällä Suomessa. Oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti tätä tapausta tulee käsitellä suomalaisessa tuomioistuimessa.

Deviatkinin mielestä Suomi olisi pystynyt ja pystyy edelleen avaamaan itärajansa turvallisesti.

– Norjakin on Naton jäsen, mutta raja on auki.

Suomessa monelle näyttäytyy epäilyttävänä se, että Deviatkin ei tuomitse Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa eikä osoita kritiikkiä rajasulusta Venäjälle.

Deviatkinia se harmittaa.

– [Minulle] sanotaan, että ajat Venäjän asiaa. Se ei vain pidä paikkaansa. Suututtaa tosi paljon, että [minut] leimataan Venäjän kätyriksi, Deviatkin sanoo.

Hän korostaa, ettei vastusta Venäjään kohdistuvia pakotteita eikä Putiniin tai Venäjään kohdistuvaa arvostelua.

– En ole vastustanut sitä missään nimessä koskaan. Minua syytetään vain yhdestä sanasta, johon en pysty suostumaan. Venäjällä on oma lainsäädäntö ja sen kanssa on vaan pakko elää, Deviatkin sanoo ja viittaa siis käsitteeseen ‘Venäjän hyökkäyssota’.

Deviatkinin mielestä tavoite avata itäraja ei ole Suomea vastaan.

Rajan yli matkustusasiakirjojen avulla

Hänen mukaansa rajan ylitys olisi järjestettävissä turvallisesti esimerkiksi ennakkovarausjärjestelmällä ja rajoitetuilla bussikuljetuksilla. Rajan yli pääsisivät vain oleskeluluvan haltijat ja ne, joilla on asianmukaiset matkustusasiakirjat.

Entä jos Venäjä mobilisoi omia kansalaisiaan hybriditarkoituksissa rajalle?

– Pidän sitä hyvin epätodennäköisenä.

Euroopassa on viime aikoina todettu useita hybridivaikuttamisen tapauksia, joiden jäljet johtavat Venäjälle. Viron rajasulku on reaktio niistä tuoreimpaan.

Millaisen viestin se lähettäisi Venäjälle, jos Suomi nyt avaisi rajansa?

– Se lähettäisi viestin, että kunnioitamme ihmisoikeuksia. Se on siinä.

Tätä Ivan Deviatkin toivoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta:

Itärajan sulku jakaa Suomen venäläisiä

Venäläistaustaiset ovat Suomen suurin ulkomaalaisryhmä. Suomessa asuu yli 100 000 Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton alueelta muuttanutta.

Heistä useilla on itärajan takana omaisia ja omaisuutta.

Cultura-säätiön haastattelemista Suomen venäjänkielisistä 64 prosenttia piti rajan sulkemista erittäin tai melko vääränä päätöksenä.

Katso grafiikasta, mitä mieltä Suomen venäjänkieliset ovat itärajan sulkemisesta:

Puolet kertoi rajan sulkemisen vaikuttaneen omaan elämäänsä paljon. Jonkin verran vaikutusta koki 18 prosenttia ja vain vähän vaikutusta yhdeksän prosenttia vastaajista.

Katso grafiikasta, miten venäjänkieliset arvioivat rajasulun vaikutusta elämäänsä:

Runsas viidennes arvioi, ettei sulkemisella ole ollut lainkaan vaikutusta heidän elämäänsä.

EIT:n päätöstä odotetaan ensi vuonna

Ulkoministeriöstä kerrotaan Ylelle, että Suomi on toimittanut vastineensa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle EIT:lle syyskuussa 2025. Ministeriö ei tiedä, koska asia EIT:ssä mahdollisesti ratkeaa, kertoo yksikön päällikkö Krista Oinonen.

Lappeerantalainen Deviatkin arvioi, että asia käsitellään ehkä ensi vuonna. Deviatkin toivoo, että EIT tutkii, onko Suomen itärajan sulku loukannut ihmisoikeuksia.

– Kun huolehditaan kansallisesta turvallisuudesta, olisi otettava huomioon myös niiden ihmisten asema ja tilanne, joihin se vaikuttaa.

Source: Yle · Lea Pakkanen, Jukka Koski, Liisa Lehmus, Katarina Baer

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira