Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jokin tässä on vinksallaan. Ulkoinen olemus ja puheet eivät täsmää.

Pohjois-Karjalan osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä, 60, näyttää juuri siltä, miltä kunnon yritysjohtajan on totuttu näyttävän: yllä on Gantin villaliivi, ranteessa Applen urheilukello ja sormessa Oura-sormus.

Mutta Kivelän puheet ovat kuin vasemmistopuolueen puheenjohtajan suusta.

– Yleensä bisneksessä ihminen palvelee pääomaa, mutta meillä pääoma on valjastettu palvelemaan ihmistä, Kivelä sanoo.

Kivelän johdolla Pohjois-Karjalan osuuskaupasta PKO:sta on tullut yritys, joka hakee vertaistaan Suomessa. Tai oikeastaan koko Pohjois-Karjalasta on tullut vihreän kortin valtakunta, jossa osuuskaupalla on tiukka ote kuluttajista ja painava rooli kaupunkisuunnittelussa.

Tässä jutussa kerromme, mitä tapahtuu, kun yksi yritys ottaa veturin roolin kokonaisessa maakunnassa.

Joensuun torilla ja sen lähistöllä on lukuisia PKO:n toimipisteitä ja rakennushankkeita: toriparkki, kauppahalli, hotelli, tavaratalo, ruokakauppa sekä useita ravintoloita ja kahviloita. Video: Heikki Haapalainen / Yle

Jäsenmäärä ”kuin Pohjois-Koreasta”

Onko Kivelän johtama PKO häikäilemätön yritysmaailman jättiläinen, joka syö pienyrittäjät suihinsa? Vai onko se maakunnan suuri hyväntekijä, jota ilman – toimitusjohtajan sanoin – ”tuuli viheltäisi autioituneella Joensuun torilla”? Vai sekä että?

Joka tapauksessa Juha Kivelä on menestynyt PKO:n toimitusjohtajana poikkeuksellisen hyvin. Seuraavaksi hän ryhtyy jakamaan oppejaan muualle Suomeen.

Kivelä jättää PKO:n toimitusjohtajan tehtävät 20 vuoden jälkeen ja siirtyy ensi keväänä neuvonantajaksi Suomen osuuskauppojen keskuskuntaan SOK:lle. Hänet valittiin juuri myös matkailu- ja ravintola-alan työnantajien ja yrittäjien etujärjestön MaRan puheenjohtajaksi.

Pohjois-Karjalassa on alueita, joilla PKO:n jäsenmäärä on Kivelän mukaan ”kuin Pohjois-Koreasta”. Väestötilastot ja PKO:n oma tilastointi eroavat, koska väestötilastot päivittyvät vain kerran vuodessa. Siitä syntyy tilastoharha, jonka mukaan joidenkin kuntien asukkaista yli 100 prosenttia on osuuskaupan jäseniä.

Myös oikea luku on pysäyttävä: 97,7 prosentilla Pohjois-Karjalan kotitalouksista on S-etukortti. Mikään muu osuuskauppa Suomessa tai K-ryhmä ei yllä vastaaviin lukuihin.

Osuuskauppa rakentaa päiväkotia ja prameaa musiikkitaloa

S-ryhmän läsnäolon huomaa katukuvassa kaikkialla. Jokaisesta maakunnan kuntakeskuksesta löytyy S-market kylän parhaalta paikalta. Joensuun kaupunkialueelle niitä on nakutettu kuin naulapyssyllä, yhteensä 14 kappaletta.

Viikonloppuisin joensuulaiset pakkautuvat Suomen suurimpaan Prismaan, paitsi jotkut vetäytyvät staycationille Kolin kansallismaisemiin, kahteen Sokos-hotelliin luonnollisesti.

Kivelän kaudella osuuskauppa on levittäytynyt yhä uusille toimialoille. PKO on perustanut yksityisen lääkäriaseman sekä lukuisia ravintoloita ja kampaamoja. Matkailupalveluihin Kolilla ja Nurmeksen Bomballa on investoitu kymmeniä miljoonia.

Näyttelijät ja rahoittajat kuuntelevat elokuvaohjaajan mietteitä.
Antti J. Jokisen ohjaama Kalevala: Kullervon tarina -elokuva kuvattiin osittain Nurmeksen Bomballa. PKO oli yksi elokuvan pääsponsoreista. Kuvassa näyttelijät Eero Aho ja Elias Salonen, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä ja Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen lehdistötilaisuudessa elokuussa 2024. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Parhaillaan PKO rakentaa päiväkotia entisen S-marketin tiloihin Liperissä. Ja kuin kruununjalokivenä PKO toteuttaa Joensuuhun uuden pramean, 40 miljoonaa euroa maksavan musiikki- ja kulttuuritalon. Kaupungin rooli on toimia yhteistyökumppanina ja vuokralaisena.

Voi melkein kuvitella toimitusjohtaja Kivelän seisomaan Joensuun torille ja lausumaan parhaillaan rekrytoitavalle seuraajalleen Leijonakuningas-elokuvan repliikin: ”Poikani, kaikki, mitä valo koskettaa, on valtakuntaamme.”

Ja juuri tämä on joidenkin mielestä ongelma. PKO:ta kritisoidaan siitä, että se jyrää pienyrittäjät valtavalla koollaan, polkee hintoja ja kuristaa kilpailijat hengiltä. Kun osuuskauppa julkistaa uuden hankkeen, se herättää kansalaiskeskustelua puolesta ja vastaan.

Syyttää kriitikoita kateudesta ja kaunasta

Juha Kivelän mukaan kateus ja kauna PKO:ta kohtaan on kasvanut sen menestyksen myötä.

– Pohjois-Karjalassa on paljon kaikennäköistä nillittäjää ja viisastelijaa, mutta pirun vähän tekijöitä, Kivelä sanoo.

Seuraavaan hengenvetoon hän toteaa, että isoa toimijaa saa ja pitää kritisoida.

– Mutta äänekkäimpiä ovat ne, jotka eivät viitsi itse kehittää omaa liiketoimintaansa.

Nyt äänessä on selvästi yritysjohtaja eikä hyväntekijä. Kilpailukyky on PKO:n menestyksen tärkein edellytys, prinsiippi, josta ei tingitä. Yritys on kasvanut markkinoita nopeammin, koska niin moni pohjoiskarjalainen asioi vihreän kortin paikoissa.

Mies pikkutakissa kävelee puistossa olevaa hiekkatietä syksyn alkuillassa.
Juha Kivelä kävelee Joensuun jokivarren maisemassa, johon PKO rakennuttaa kaupungin musiikki- ja kulttuuritalon. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Mutta voiko jättiläinen olla liian iso ja hallitseva?

Kivelä ei tunnu ymmärtävän kysymystä. Hänen mukaansa suuri koko on ongelma ainoastaan toimitusjohtajan omassa elopainossa. Kun Kivelältä kysyy, missä hän on epäonnistunut, kuuluu itseironinen heitto:

– Juha ei ole yrityksistä huolimatta saanut vaakaa alle sataan kiloon.

Vain harva uskaltaa kommentoida omalla nimellä osuuskaupan asemaa

Kriitikoita ei ole helppo saada ääneen. Soittokierros kymmenelle maakunnan PK-yrittäjille alkaa lähes poikkeuksetta näin: ”Omalla nimelläni en sano mitään.” Sen jälkeen sanottavaa kuitenkin on ja paljon.

Omalla nimellään puhuvat asettelevat sanansa tarkasti.

Mika Vähäniitty on pitkän linjan ravintolayrittäjä Joensuusta. Hän perusti 1990-luvulla kaupunkiin sporttibaarin ja myöhemmin karaokebaarin ja ravintolalaivan. PKO teki saman perässä kaupungin parhaille liikepaikoille.

– Tietyssä vaiheessa osuuskauppa aloitti kilpailun hinnoilla, Vähäniitty sanoo.

Vähäniityn mukaan se näkyi kuoppana hänen ravintoloidensa myynnissä. Kilpailu kuitenkin pakotti kehittämään omaa toimintaa ja oli siinä mielessä hyvä asia.

– PKO:lla on leveämmät hartiat kilpailla halutessaan hinnoilla kuin kenelläkään muulla ravintolayrittäjällä tässä kaupungissa.

Vähäniitty myi sporttibaarinsa viisi vuotta sitten. Nykyisin hän toimii jääkiekkoseura Joensuun Kiekko-Poikien taustajoukoissa joukkueenjohtajana ja anniskeluvastaavana. PKO on Kiekko-Poikien tärkeä yhteistyökumppani.

Esimerkiksi tällaisia hankkeita PKO on toteuttanut Pohjois-Karjalassa:

PKO perusti ensimmäisen parturikampaamonsa Joensuun Prismaan vuonna 2009. Nyt hiuksia leikataan ja värjätään Prisman lisäksi Sokoksella Joensuussa sekä Lieksassa.

Joensuulaisen pitkän linjan kampaamoyrittäjän mielestä kilpailuasetelma on epäreilu. Yle julkaisee hänen kommenttinsa nimettömänä, koska hänen yritystoimintansa voisi vaikeutua omalla nimellä esiintyessä.

– Ihmiset ovat niin orientoituneita S-etukortin käyttöön, etteivät oikeasti vertaile hintoja tai palvelun tasoa, kampaaja sanoo.

Yrittäjä etsii jatkuvasti uusia työntekijöitä kahteen liikkeeseensä. Hänen mukaansa PKO:lla ja paikallisella ammattioppilaitoksella on niin tiiviit suhteet, ettei työntekijöitä meinaa riittää muille.

Pohjois-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blomberg vahvistaa, että PKO jakaa pienyrittäjien mielipiteitä maakunnassa. Moni näkee hyvän, jota PKO on tuonut, mutta jotkut boikotoivat osuuskauppaa periaatteesta. Jos yrittäjäjärjestö järjestää tilaisuuden hotelli Kimmelissä Joensuussa, Blomberg tietää saavansa viestiä.

– Aina on joku, joka ei osallistu, koska hotellin omistaa PKO.

Kehittääkö Joensuun keskustaa kaupunki vai osuuskauppa?

Nimettömänä yrittäjien kritiikki on kärkästä. Sanat ”häikäilemätön” ja ”ylimielinen” toistuvat useamman kerran osuuskaupan toiminnasta puhuttaessa. Yksi yrittäjä kuvailee, että PKO:n edusta on tullut maakunnan etu. Jos PKO jotakin haluaa, se saa tahtonsa läpi.

– Ei PKO:ta voi syyttää sen vallasta. Meidän päättäjät ovat antaneet sille liikaa valtaa, yrittäjä sanoo. Yle julkaisee hänenkin kommenttinsa nimettömänä, koska omalla nimellä esiintymisestä voisi olla haittaa yritystoiminnalle.

Niin, kuka Joensuun kaupunkikeskustaa lopulta kehittää, kaupunki itse vai PKO?

Kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varosen mukaan osuuskauppa on Joensuun kaupungin prosesseissa samalla viivalla muiden toimijoiden kanssa. Mutta esimerkiksi kilpailutukseen musiikki- ja kulttuuritalosta osallistui vain yksi ehdokas.

– Kaupunki itse ei olisi voinut toteuttaa musiikkitalon, toriparkin tai kauppahallin kaltaisia hankkeita, Varonen huomauttaa.

Se tekee, jolla on rahaa.

– Jos tässä maakunnassa jotakin kehitetään, meillä on paikka siinä pöydässä, Juha Kivelä sanoo.

Mies hymyilee pitäen takkia olkapäällään, taustalla kausivaloja.
Juha Kivelä sanoo olevansa nopealiikkeinen ja vaativa johtaja. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Toimitusjohtaja levittää ”yhteisen hyvän” sanomaa

Annetaan Juha Kivelän visioida, millainen Pohjois-Karjala olisi, jos PKO olisi puolet pienempi. Hänen mukaansa kuluttajat maksaisivat kalliimpaa hintaa ostoskoristaan ja urheilu- ja kulttuuritapahtumia olisi paljon vähemmän. Lasten harrastaminen olisi kalliimpaa, Joensuun keskusta autioituisi ja Pohjois-Karjalassa olisi vähintään 1 500 työtöntä enemmän kuin nyt.

– Jokainen euro jää maakuntaan, Kivelä painottaa.

Nyt äänessä on hyväntekijä. Lähes koko uransa S-ryhmässä tehneelle Juha Kivelälle osuustoiminta on sydämen asia.

Hän esittelee tohkeissaan powerpoint-diaa. Siinä osuustoiminnan kaksi pääperiaatetta, ”kilpailukyky” ja ”yhteistä hyvää”, kuvataan keinulaudan vastapuolina. Osuuskauppa on sekä liikeyritys että jäsenyhteisö, ja keinulaudan on pysyttävä tasapainossa.

Kivelällä on ollut näppinsä pelissä myös siinä, että Itä-Suomen yliopistossa kauppatieteiden opiskelijoille on järjestetty opintoja osuustoiminnasta. PKO on lahjoittanut yliopiston kauppatieteiden koulutusalalle useampaan kertaan merkittäviä summia.

Mies seisoo pimeässä ravintolasalissa ja katsoo ulos syksyiseen puistoon.
Joensuun musiikkitalo rakennetaan hotelli Kimmelin läheisyyteen. Aiemmin puistoalueella järjestettiin festivaali Osuuskaupparockia. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Ei omaa K-plussakorttia

PKO:n valtaa pitävät yllä sen omistajat: ne kaikki lähes 114 000 pohjoiskarjalaista, joiden lompakosta löytyy vihreä kortti. Kun kerhoon liittyy, PKO tarjoaa kylkiäisenä ilmaisen hotelliyön ja kylpyläkäynnin, aterioita ABC:llä, etuseteleitä kauppoihin ja rinnelipun Kolille.

Vihreää korttia käyttämällä tilille kilahtaa bonukset joka kuukausi ja kerran vuodessa isompi potti ylijäämäpalautusta, eli tuloksesta takaisin asiakasomistajille maksettava osuus.

On Pohjois-Karjalassa muitakin kuin S-kauppoja, mutta markkinajohtajuus on jaettu vuosikausia sitten.

Toimitusjohtaja Kivelällä ei ole K-plussakorttia (”mutta rouvalla on”). Lidlissä hän käy välillä ostamassa pähkinöitä.

– Se pitää melkein tehdä huppu päässä. Naama on tuttu.

Niin on. Ja kun PKO valitsee uuden toimitusjohtajan, hänestä tulee saman tien yksi Pohjois-Karjalan vaikutusvaltaisimmista henkilöistä.

Juha Kivelä ei osallistu seuraajansa rekrytointiin. Hymynkare naamalla hänellä on kuitenkin tälle yksi ohje.

– Yritä edes!

Source: Yle · Laura Kosonen, Heikki Haapalainen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira