Yksi lakipykälä on vienyt Lapista jo 200 miljoonaa euroa – ministeriö lupaa muutosta ”jollakin aikavälillä”

Lapin hyvinvointialue (Lapha) vaatii jälleen valtiovarainministeriöltä, että hyvinvointialueiden rahoitusmallista poistetaan kokonaan siirtymätasaus.

Viimeksi helmikuussa 2025 kuusi hyvinvointialuetta vaati valtiovarainministeriöltä rahoitusmallin korjaamista, ja silloinkin suurin kritiikki kohdistui siirtymätasauksiin.

Siirtymätasauksella tasataan rahoitusta siirtymävaiheessa kunnista hyvinvointialueeseen. Osalla se leikkaa rahoitusta, osalla se lisää rahoitusta.

Laphan rahoituksesta siirtymätasaus on neljänä ensimmäisenä vuonna leikannut yli 200 miljoonaa euroa. Pohjois-Karjalassa tilanne on vielä pahempi. Siellä tasaus rahoituksesta on leikkaantunut samana aikana noin 250 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomessa vastaava summa on reilut 350 miljoonaa euroa, mutta väkilukuun suhteutettuna sen osuus on kaukana Lapista ja Pohjois-Karjalasta.

Lapissa se on merkittävästi vaikuttanut suuren alijäämän muodostumiseen, ja johtanut suureen säästötarpeeseen.

Laphan johtajan Jari Jokelan mukaan heitä on jopa kielletty puhumasta siirtymätasauksesta.

Siirtymätasaus syö harva-asutuksen lisärahaa

Lappi on pinta-alaltaan Suomen suurin hyvinvointialue. Sen pinta-ala vastaa Helsingin ja yli 15 muun hyvinvointialueen yhteenlaskettua pinta-alaa. Etäisyydet sote- ja pelastuspalveluissa ovat suuret.

Asukkaita Lapissa on vajaat 180 000, ja asukastiheys on Suomen pienin. Tästä saatava raha muodostaa noin 12 prosenttia Laphan reilun miljardin euron rahoituksesta. Millään muulla hyvinvointialueella asukastiheydestä tuleva rahoitusosuus ei ole näin suuri. Keskimääräinen osuus on noin 1,5 prosenttia.

Lapha laskee, että tänä vuonna tämä asukastiheyden perusteella saatava rahoitusosuus on 130 miljoonaa. Samaan aikaan siirtymätasaus vähentää Laphan saamaa rahoitusta 46 miljoonaa.

Lapin hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela on pitänyt siirtymätasauksen epäoikeudenmukaisuutta esillä jatkuvasti.

– Jos sitä ei meidän puolelta pidetä esillä, niin se helposti hautautuu muun asian sekaan.

Lapin osalta leikkaava siirtymätasaus johtuu paljolti siitä, että Lapin kunnat alimitoittivat budjettejaan ja lisäsivät henkilöstöä juuri ennen siirtymää.

Rahoitusmalli uudistuu vuodenvaihteessa

Valtiovarainministeriössä Laphan vetoomusta on vastaanottamassa hyvinvointialueiden ohjausosaston päällikkö Ville-Veikko Ahonen.

Hänen mielestään ei voida yksiselitteisesti sanoa, miten eri osatekijät, kuten siirtymätasaus, ovat vaikuttaneet Laphan taloustilanteeseen.

– Hyvinvointialueen talouden kehitykseen voi vaikuttaa moni eri tekijä, kuten kustannuskehitys, alueen päätöksentekokyky ja kyky uudistaa palveluita, alueen kunnilta siirtynyt palvelurakenne tai rahoitusmallin sille kohdentama rahoitus.

Ahosen mukaan ministeriön näkökulmasta on perusteltua luopua siirtymätasauksista ”jollakin aikavälillä”. Siirtymätasaukset ovat kuitenkin tällä hetkellä lakiin kirjattu osa hyvinvointialueiden rahoitusta, ja niistä luopuminen vaatisi, että eduskunta muuttaisi lakia. Siirtymätasauksen poistaminen merkitsisi joillakin alueilla rahoituksen pienenemistä, ja sille tuskin löytyy hyväksyntää.

Hyvinvointialueiden rahoitus on muuttumassa. Sote-rahoituksen niin sanottua palvelutarvemallia päivitetään vastaamaan nykyistä paremmin palvelutarvetta eri alueilla. Lakimuutos tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Videolla Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen talousjohtaja Ismo Rouvinen kertoo, miksi tukee Lapin vetoomusta.

Tulevakaan malli ei auta Pohjois-Karjalaa

Pohjois-Karjalassa kannatetaan Laphan vetoomusta. Siellä siirtymätasaus on leikannut hyvinvointialueen rahoitusta vielä Lappia enemmän. Neljän vuoden aikana rahoituksesta on leikkaantunut noin 250 miljoonaa euroa.

Talousjohtaja Ismo Rouvinen kertoo Pohjois-Karjalan sopeuttaneen neljän vuoden aikana toiminnasta yli 90 miljoonaa euroa, ja seuraavan kolmen vuoden aikana sopeutettavaa on yhä vähintään 75 miljoonaa. Tulevat rahoitusmallin muutokset eivät auta aluetta.

– Keskimääräistä merkittävästi korkeampaa palvelutarvettamme leikataan ensin palvelutarpeen vaikutuksen alentamisena ja sen jälkeen vielä uudestaan pysyvällä siirtymätasauksella.

Asian esille ottamiseen on jo kyllästytty

Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen kertoo, että ilman siirtymätasauksia hyvinvointialue olisi reilusti plussalla.

– Siirtymätasauksen perusajatus on vielä ehkä ymmärrettävissä, mutta koska olosuhde muuttui oleellisesti siitä, mikä se oli uudistusta suunniteltaessa, sitä olisi pitänyt korjata merkittävästi.

Virolaisen mukaan siirtymätasausten ongelmasta on keskusteltu koko ajan, ja asian esille ottamiseen on jo kyllästytty.

Itä-Uudenmaalla siirtymätasaus on leikannut rahoitusta noin 93 miljoonaa euroa tämän vuoden loppuun mennessä. Samana aikana hyvinvointialueelle on kertynyt alijäämää noin sata miljoonaa euroa. Hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist sanoo alueen pitävän asiaa esillä, kun tulevasta hallitusohjelmasta hyvinvointialueiden rahoituksen korjaustarpeista käydään keskustelua.