Yhdysvallat | Hegseth on antanut jo yli 20 sotilasjohtajalle potkut

Yhdysvaltojen puolustusministeri Pete Hegseth on erottanut tai pakottanut eläkkeelle puolentoista vuoden aikana yli kaksikymmentä kenraalia, amiraalia ja muuta korkeaa sotilasjohtajaa.

Pentagonin potkujen nykytahti hakee vertaistaan Yhdysvaltojen historiassa.

Lähelle puolustusministereistä pääsee Robert Gates, joka oli ministerinä sekä George W. Bushin että Barack Obaman kaudella. Gates erotti useita keskeisiä komentajia, mutta Hegsethin aikana erotettujen määrä on ollut omassa luokassaan.

Hegsethin antamia sotilasjohdon potkuja on leimannut se, että ne on annettu nopeasti ja yllättäen. Suurelle osalle niistä ei ole esitetty mitään perusteluja.

Viimeisin lähtijä on kenraaliluutnantti Brett Sylvia, jonka Hegseth erotti keskiviikkona. Hän johti tärkeää J5-osastoa, jossa valmistellaan sotilaallisia suunnitelmia puolustusvoimien johdolle ja presidentille.

Pentagon kertoi tutkivansa Sylviaa epäiltynä salassa pidettävien tietojen vuotamisesta tiedotusvälineille.

Sylvian edeltäjä J5:n johdossa oli kenraaliluutnantti Joseph McGee, joka pakotettiin eläkkeelle vuosi sitten. Perusteluja ei kerrottu julkisuuteen.

Kaikkein eniten puolustushallintoon vaikuttanee yhdysvaltain komentajiston puheenjohtajan Charles Q. Brownin irtisanominen. Presidentti Donald Trump erotti hänet viime vuoden helmikuussa.

Jopa republikaanit ovat kritisoineet Pete Hegsethiä tempovalta näyttävästä johtamisesta.

Kriitikoiden mukaan upseeristossa voi syntyä käsitys, jonka mukaan uralla eteneminen kietoutuu suoraan siihen, ovatko Pentagonin upseerit samaa mieltä kuin puolustusministeri.

Samaa mieltä olemisen vaatimus taas on sotilasjohdossa vaarallista, koska sotilasjohdon tehtävä on varoittaa siviilijohtajia sotilaallisten operaatioiden riskeistä. Jos sotilasjohto ei uskalla tehdä sitä, se ei johda hyviin seurauksiin, kirjoittaa esimerkiksi Just Security analyysissaan. Se on itsenäinen verkkojulkaisu, joka toimii New York Universityn oikeustieteellisen yhteydessä.

Kyse on perimmiltään demokratian toimimisesta.

”Jos tavoitteena on estää armeijaa muodostamasta uhkaa demokratialle, terveitä siviili- ja sotilasjohdon suhteita ei kuitenkaan voida ylläpitää pelkän sotilasjohdon ammattimaisuuden varassa. Tarvitaan myös siviilijohdon ammattimaisuutta”, kirjoittaa turvallisuusasioihin erikoistunut Lawfare-verkkolehti.