Lasten levottomuus ja käytösongelmat vaikeuttavat yhä useamman päiväkodin arkea. Ongelmat ovat lisääntyneet erityisesti pienempien lasten ryhmissä.

Ilmiö näkyy konkreettisesti oppimisen tuen keskus Valterissa. Sieltä tehdään ohjauskäyntejä ja tukijaksoja varhaiskasvatusyksiköihin, joissa arki on haastavaa.

Valteri pyydetään paikan päälle esimerkiksi silloin, jos ryhmässä on paljon levottomuutta tai lapset satuttavat toistuvasti muita.

Usein tilanteet ovat kriisiytyneet ja työntekijöiden jaksaminen on kortilla.

– Kun tulemme paikalle, ollaan usein jo aika äärimmäisessä pisteessä, Valterin kuntouttava ohjaaja Mirjami Ylikojola toteaa.

Aina näin ei kuitenkaan ole.

Lapsi istuu käytävällä ja pitelee vaaleahiuksista nuken päätä kummallakin kädellään. Taustalla istuu toinen lapsi.
Kuvaaja opasti lapsia siihen, ettei kasvoja kuvata. Ratkaisu löytyi nopeasti. Kuva: Miikka Varila / Yle

Levottomuutta hillitään ulkoilulla

Nokialla sijaitseva Menkalan päiväkoti otti yhteyttä keväällä 2026 Valteriin, kun ryhmiä muodostettiin uudelle kaudelle. Menkala halusi Valterista apua lasten kommunikaation, käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen haasteisiin.

Ongelmat eivät olleet vakavia, mutta haasteisiin haluttiin puuttua jo ennaltaehkäisevästi.

Elokuussa 2026 Valterin työntekijät tulivat seuraamaan päiväkodin arkea yhden päivän ajaksi. Ohjaajat havainnoivat työntekijöiden toimintaa, arkea ja antoivat palautetta sekä vinkkejä.

Vanessa Nurminen ja kaksi lasta istuvat lattialla leikkimässä käytävässä, etualalla näkyy myös nukenpää.
Menkalan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Vanessa Nurminen leikki lasten kanssa ehostautumisleikkejä. Kuva: Miikka Varila / Yle

Menkalan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Vanessa Nurminen kertoo, että käynti antoi vahvistusta sille, että moni asia toimii jo nyt hyvin.

– Lisäksi tuli varmuutta siihen, että voimme vaatia tietyiltä lapsilta enemmän tietyissä asioissa. Saimme myös keinoja, miten vaatimista voi toteuttaa.

Vanessa Nurmi kertoo videolla, minkälaisia vinkkejä päiväkoti sai Valterin ohjauskäynnillä.

Video: Miikka Varila / Yle

Menkalan päiväkodissa lasten levottomuutta ehkäistään olemalla paljon ulkona.

Ulos mennään paitsi leikkimään, myös oppimaan. Nurminen kertoo, että ulkona oppiminen on toiminnallista, sisältää paljon liikkumista ja tukee monenlaisia oppijoita sekä kannustaa osallistumaan.

Menkalassa käytetään myös paljon kuvia kommunikoinnin tukena.

Piirtotauluille voidaan piirtää esimerkiksi päivän ohjelma.

Pöydällä on valkoinen piirtoalusta, jossa on kolme numeroitua kohtaa ja piirretyt kuvat auringosta ja nuoteista, pöllöstä ja nuoteista sekä kirjaimia hujan hajan.
Piirtotaulun avulla lapsi pystyy hahmottamaan paremmin, mitä milloinkin tehdään ja mitä häneltä odotetaan. Kuva: Miikka Varila / Yle

Piirtämistä käytetään myös ristiriitatilanteiden purkamiseen.

– Jos on ollut joku riitatilanne, se piirretään lapselle keskustelun tueksi, erityisopettaja Kaisa Kiho kertoo.

Ohjauskäynnit lisääntyneet

Valteri laajensi ohjauskäynnit perus- ja esiopetuksesta varhaiskasvatukseen viitisen vuotta sitten.

Kuntouttava ohjaaja Mirjami Ylikojola kertoo, että ohjauskäynnit varhaiskasvatukseen ovat selvästi lisääntyneet viime vuosina.

Lapsi vauhdissa päiväkodin leikkihuoneessa lelu kädessään pään yläpuolella, lattialla ja laatikossa on leluja sikin sokin.
Valteri tekee ohjauskäyntejä varhaiskasvatukseen keskittyen joko pelkästään yhteen lapseen tai koko ryhmän toimintaan. Kuvan lapsi ei liity ohjauskäyntiin. Kuva: Miikka Varila / Yle

Yle uutisoi aiemmin siitä, että moni varhaiskasvatuksen työntekijä on kohdannut työssään lasten heihin kohdistamaa väkivaltaa.

Lapsi kaataa hiekkalapiossa hiekkaa hiekkalaatikolla leikkitraktorin viereen, takissa lukee "Didriksons".

Valterissa ei kuitenkaan puhuta lasten käyttämästä väkivallasta, vaan käytöksellä reagoinnista.

Mirjami Ylikojolan mielestä väkivalta sanana viittaa tahallisuuteen. Hän korostaa, että lapsi ei ole koskaan tahallaan ilkeä tai väkivaltainen.

– Käytöksellä reagointi kertoo siitä, että lapsella on puutteita taidoissa tai voimavaroissa. Siksi hän yrittää selviytyä tietyistä tilanteista esimerkiksi lyömällä.

Toisinaan käytöksellä reagointi voi johtua myös terveydellisistä syistä, kuten vammasta tai aistisäätelyn ongelmista.

Valterin työntekijät pyrkivät löytämään syitä käytökselle ja sitä kautta helpottamaan tilannetta.

– Aikuisilla, jotka lähtevät mukaan työskentelyyn, pitää olla halu nähdä lapsi ja syyt käyttäytymisen taustalla. Lapsi täytyy aidosti kohdata.

Iso osa ohjauskäynneistä liittyy lasten käytöksellä reagointiin.

– Puolen viime vuoden aikana esiopetusryhmissä on ollut tosi haastavia tilanteita. On ollut myös päiväkoteja, joissa 3–4-vuotiaiden ryhmissä tilanne on räjähtänyt käsiin ja aikuiset ovat ihan helisemässä.

Ylikojola on itse työskennellyt varhaiskasvatuksen parissa 40 vuotta. Hän on nähnyt lasten käyttäytymisessä suuren muutoksen.

– Vielä 1990-luvun alussa oli aika tavallista, että lapsiryhmässä oli pari lasta, joilla oli taipumusta reagoida käyttäytymisellään. Nykyään on todella tavallista, että päiväkotiryhmässä voi olla viisi, kuusi lasta, jotka toimivat niin.

Seinällä on piirroksia ja juliste, jossa on viiteen sormeen kirjoitettuja ohjeita: Ole hiljaa, kuuntele, katse aikuiseen, kädet syliin ja istu.
Menkalan päiväkodissa käytetään paljon kuvia kommunikoinnin tukena. Kuva: Miikka Varila / Yle

Työntekijät joutuvat Ylikojolan mukaan satsaamaan hyvin paljon siihen, että ryhmissä säilyisi rauhallinen tunnelma ja arki pyörisi sujuvasti.

Ylikojola arvioi, että muutoksen taustalla on monia syitä.

Hän pohtii, miten esimerkiksi korona-ajan eristäytyminen on vaikuttanut lasten varhaiseen vuorovaikutukseen. Tai miten sekä lasten että aikuisten vuorovaikutukseen vaikuttaa se, että ihmiset ovat yhä enemmän puhelimillaan.

Muutos aikuisissa muuttaa lapsia

Mikään tilanne päiväkodeissa ei Ylikojolan mukaan ole ollut niin toivoton, ettei sitä olisi saatu selvitettyä. Jo pienillä interventioilla saadaan asioita tapahtumaan.

– Muutos on aina täysin mahdollinen, jos aikuisilla on halu tarttua tilanteeseen ja muuttaa toimintaansa.

”Käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen taidot, siinä missä leikkitaidotkin, ovat opeteltavia taitoja. Jotkut tarvitsevat enemmän toistoja ja vahvempaa harjoittelutukea aikuiselta kuin toiset”, erityisopettaja Kaisa Kiho sanoo. Kuva: Miikka Varila / Yle

Lasten haasteisiin voi tehokkaimmin vaikuttaa Ylikojolan mukaan muuttamalla aikuisten toimintatapoja

Samaa korostaa erityisopettaja Kaisa Kiho.

– Lapset toimivat aina oman senhetkisen osaamisensa mukaan. Aikuisten tehtävä on muuttaa ympäristöä ja omaa toimintaa, koska sillä me voimme vaikuttaa lasten käytökseen.

Source: Yle · Emma Hinkula

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira