Vähäkyrö on yksi niistä harvoista suomalaisista liitoskunnista, joilla ei ole maarajaa kantakaupungin kanssa.
Se sijaitsee saarekkeena Isonkyrön, Laihian, Mustasaaren ja Vöyrin keskellä, erillään kantakaupungistaan Vaasasta.
Nyt Vähäkyrö hamuaa erityisalueen asemaa Vaasan kaupungilta, johon se liittyi vuonna 2013.
Kuntaliitoksissa vaatimus maarajasta poistui vuosituhannen vaihteessa. Siitä huolimatta on edelleen harvinaista, ettei liitoskunnilla ole maarajaa.
Mitä Vähäkyrö sitten Vaasalta haluaa?
– Huomiota. Ettei meitä unohdeta tänne 30 kilometrin päähän, toteaa Vähänkyrön aluelautakunnan puheenjohtaja Pasi Keskinen.
Tarkemmiksi syiksi Keskinen luettelee taajamien väliset pitkät välimatkat, kehnosti kulkevan joukkoliikenteen sekä kurjistuvan palvelutarjonnan.
Kaupunki ei kommentoi
Ongelmaksi voi muodostua se, ettei Suomen kuntalaki tunne termiä erityisalue. Siksi kaupungin ei tarvitse asemaa myöntää.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Majavan mukaan erityisalue saattaisi asettaa Vähänkyrön epätasa-arvoiseen asemaan muihin kaupunginosiin verrattuna.
Vaikka Vähääkyröä ei julistettaisi erityisalueeksi, voisi kaupunki suunnitelmissaan muistaa aluetta erityisellä painotuksella, Jarkko Majava kuvailee.
Yle pyysi aiheeseen kommenttia myös Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyryltä. Hän ei halunnut kommentoida aihetta, sillä asian viranhaltijavalmistelua ei ole vielä aloitettu.
Asia tullee kaupunginhallituksen käsittelyyn tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa.
Pelkona palvelujen karsiminen
Vähäkyröläiset kokevat, että alue on jäänyt päätöksenteossa muun Vaasan jalkoihin.
Matti Taanonen epäilee videolla Vaasan päättäjien hädin tuskin löytävän Vähäänkyröön.
Pasi Keskinen kaipaisi varhaiskasvatuksen ja opetuksen oppilasmääriin joustoa. Pelkona on, että jokin kolmen taajaman, Vähänkyrön, Tervajoen tai Merikaarron päiväkodeista lakkautettaisiin.
Jos lapsi ei esimerkiksi mahdu lähipäiväkotiin, saattaisi se tarkoittaa vanhemman päivään jopa tunnin lisämatkaa, Keskinen laskee.
Vaasan kaupunki tekee parhaillaan tilatarveselvitystä Vähänkyrön kouluista ja päiväkodeista. Selvityksen tekeminen kestää noin vuoden ajan.
Riitta Kontturi taas murehtii varsinkin vanhojen ihmisten asemaa. Terveyspalvelujen perässä on hankala kulkea, jos ei voi itse ajaa autoa.
Vähänkyrön hyvinvointiasemalla pääsee edelleen hoitajan ja lääkärin vastaanotolle, mutta esimerkiksi verikokeiden näytteenottopaikat sijaitsevat Laihialla ja Vaasassa.
Kontturi muistuttaa, että iäkkäiden ongelmat koskettavat lopulta myös muita. Hän toivoisi, että kaupunki suunnittelisi kokonaisuutta paremmin.
– Yhdelläkään omaisella ei ole asiat hyvin, jos heidän vanhuksistaan ei huolehdita. Jos he joutuvat työpäivän jälkeen lähtemään hoitamaan vanhuksiaan, niin kyllä heidänkin elämänsä menee sekaisin, Kontturi sanoo.
Eeva-Liisa Träsk toivoisi kaupungin kaavoittavan Vähäänkyröön lisää asuinalueita.
Samoin ajattelee myös Pasi Keskinen. Hän tosin muistuttaa, että maita omistavat enimmäkseen yksityiset ihmiset, ei niinkään kaupunki.
Maaseutu kaupungissa
Vähänkyrön hyväksi on myös tehty paljon, Pasi Keskinen myöntää. Paikalliset poliitikot ovat pitäneet meteliä alueesta, ja parhaillaan suunnitellaan markkinointikampanjaa uusien asukkaiden houkuttelemiseksi.
Asukkaita etsitään etenkin Etelä-Pohjanmaan puolelta. Maakuntien raja kulkee Vähänkyrön ja Isonkyrön rajalla.
Keskisen mukaan Vähänkyrön hyviä puolia ovat esimerkiksi naapurikunta Laihiaa kaksi prosenttiyksikköä pienempi kunnallisvero sekä maaseutu.
– Me olemme maaseutu kaupungissa, Keskinen markkinoi.
Riitta Kontturi kutsuu Vaasan kuntapoliitikot tutustumaan vähäkyröläisiin.
– Me olemme yhtä lailla kaupunkilaisia. Heillä on hirvittävän monta kertaa se, että ”mekö joudumme lähtemään sinne 25 kilometrin päähän”, Kontturi sanoo.
Alueella on myös hyvin tekemistä, etenkin ikäihmisille, Eeva-Liisa Träsk pohtii.
”Kökkähenki” eli talkooperinne elää vahvana. Esimerkiksi nuorille on kunnostettu vanha skeittipaikka talkooväen ja EU-rahoituksen turvin.
Aluelautakuntia lopetettu
Kuntaliitosten yhteydessä liitoskunnille on perinteisesti annettu aluelautakuntia. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Majavan mukaan moni lautakunnista on sittemmin lopettanut toimintansa, sillä ne on koettu tarpeettomiksi.
Erityisalueen asema voisi kenties vankistaa myös aluelautakunnan roolia, Pasi Keskinen pohtii. Hän toivoo lautakunnan saavan lisää toimivaltaa tai ainakin jonkinlaista seurantaa.
– Nyt meiltä kysytään lausuntoja ja voimme tehdä esityksiä, mutta ei tämä status ainakaan heikentäisi lautakunnan asemaa.
Vaikka liitoskunnat olisivat keskenään eripuraisia, ei kuntaliitosta voi peruuttaa. Jarkko Majava kertoo, ettei Suomen lainsäädännössä ole sellaiseen keinoja.
Source: Yle · Hannele Amonoo
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira