Hämeenlinna

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi lauantaina keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Hämeenlinnassa, että nuorten tulevaisuudenuskon vahvistaminen on yksi puolueen vaaliohjelman keskeisistä tavoitteista.

Mutta onko se pelkkä korulause?

HS kysyi lauantaina keskustan puoluevaltuuston kokouksessa viideltä nuorelta valtuuston jäseneltä, mitä Kaikkosen maalama tulevaisuudenuskon vahvistaminen käytännössä voisi tarkoittaa.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi lauantaina, että nuorten tulevaisuudenuskon vahvistaminen tulee olemaan yksi puolueen keskeisiä vaaliteemoja. Kuva: Mika Ranta / HS

Työ, turva ja tulevaisuudenusko, sanoo Auli Piiparinen. 30-vuotias Piiparinen valittiin kokouksessa ylivoimaisella äänienemmistöllä puoluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi.

Se on merkittävä pesti, vaikka ei välttämättä näy kovin paljon julkisuudessa. Puoluevaltuusto on puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Se toimii myös välittäjänä, jonka tehtävä on tuoda puolueen rivijäsenistön eli sen kuuluisan kentän ääntä puoluejohdon tietoisuuteen.

Leppävirralta tulevan Piiparisen mukaan keskustan toivon luonnin pitäisi lähteä siitä, että kaikilla on jatkossakin tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua.

”Sanomme ei maksulliselle korkeakoulutukselle”, Piiparinen sanoo.

Tekoälyn vuoksi työelämä on lähivuosina kovassa myllerryksessä. Keskustan pitäisi Piiparisen mukaan pyrkiä varmistamaan, että ihmiset saavat kouluttautumalla myös työpaikan. Helppoa se ei kuitenkaan ole, Piiparinen myöntää. Tämän vuoksi perusturvan pitää olla kunnossa. Hän palauttaisi myös uudistetun aikuiskoulutustuen.

Piiparisen mukaan keskustan ongelmana on se, että puoluetta ei oikein tunnisteta mistään.

”Meidän pitää leventää keskustan teemoja”, hän sanoo.

Piiparinen kertoo suorittaneensa viime vuonna asepalveluksen. Intissä tuli juteltua paljon nuorten miesten kanssa.

”Suurimmalla osalla ei ole sinänsä mitään keskustaa vastaan. He eivät vain oikein tiedä, mitä keskustalaisuus on”, Piiparinen sanoo.

Auli Piiparinen (oik.) valittiin lauantaina keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Kakkoseksi äänestyksessä tullut Viivi Immonen onnittelee. Kuva: Mika Ranta / HS

Piiparisen vieressä nyökkäilee Viivi Immonen, joka hävisi puheenjohtajaäänestyksen mutta tuli valituksi puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi. Juvalainen Immonen, 25, on tällä hetkellä Suomen nuorin kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

Esittäytymis­puheenvuorossaan Immonen penäsi keskustalta pitkän aikavälin tulevaisuusvisiota.

Millainen sen vision pitäisi olla?

Konkreettista vastausta Immoselta ei kuitenkaan heru – vision yksityiskohdista pitää kuulemma keskustella ja päättää porukalla. Olennaisinta on kuitenkin se, että puolueella ylipäätään pitäisi olla huolella mietitty pitkän aikavälin näkymä, jossa se sanoittaa tulevaisuuden skenaarioita ja kertoo, mitä tavoittelee.

”Nuorten epävarmuus ja tulevaisuususkon heikkeneminen tulee siitä, että emme tiedä, mitä lähivuosina tulee tapahtumaan”, Immonen sanoo.

Tekoälymurroksen lisäksi Immosen mukaan pitäisi puhua paljon enemmän esimerkiksi robotiikasta ja sen vaikutuksista.

Politiikan puheessa nuoria käsitellään usein pikemminkin objektina kuin subjektina. Nuoria lähestytään politiikkatoimien kohteena, ei politiikan aktiivisina toimijoina. Sekä Piiparinen että Immonen kertovat tunnistavansa ilmiön.

Piiparisen mukaan se näkyy esimerkiksi perhepolitiikassa. Nuoria kannustetaan perustamaan perhe ja uskomaan tulevaan.

”Epävarmuus tulevasta on iso haaste. Nuorten pitäisi saada arkeen turvaa. Jos toimeentulo on turvattu, silloin uskaltaa myös unelmoida”, Piiparinen sanoo.

Keskustan puoluevaltuuston Hannu Laturi (vas.), Maija Kymäläinen ja Veeti Kondratjeff. Kuva: Mika Ranta / HS

Keskustan puoluevaltuuston jäsenistössä on silmämääräisesti arvioiden suhteellisen paljon nuoria. Yksi heistä on Maija Kymäläinen, 26, Salosta.

Puheenjohtaja Kaikkonen sanoi puheessaan, että nuorten ensimmäisen työpaikan saamista pitäisi helpottaa ottamalla käyttöön niin sanottu takuutyömalli, jossa työttömyystukiin käytettyjä rahoja voitaisiin käyttää ensimmäisen työpaikan sivukulujen puolittamiseen.

Kymäläisen mielestä ehdotus on suorastaan loistava.

”Nuoria pitää auttaa saamaan jalkaa oven väliin”, hän sanoo.

Kymäläisen mukaan olennaista on myös se, että keskusta löytäisi keinoja nuorten ensiasunnon hankkimisen helpottamiseen.

Kymäläinenkin sanoo, että nuoria ei pidä ajatella vain politiikan kohteena, vaan heidät pitäisi ottaa huomioon kaikessa politiikanteossa.

Perhe-, asunto-, koulutus, työmarkkinapolitiikassa, Kymäläinen listaa.

Rautjärveläinen Veeti Kondratjeff, 20, on samoilla linjoilla Kymäläisen kanssa. Hänen mielestään nuoret huomioidaan liian usein vasta siinä vaiheessa, kun päätökset ovat melkein maalissa. Hänen mukaansa nuoret pitäisi osallistaa päätöksentekoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Etelä-Pohjanmaalta tuleva Hannu Laturi, 25, muistuttaa, että tulevaisuudenusko on laaja käsite eikä koske vain nuoria. Hänen mielestään keskustalla pitäisi olla kirkas visio siitä, millainen Suomi on esimerkiksi vuonna 2035 tai 2040.

”Sitten pitäisi tehdä ratkaisuja sen mukaan, että saavutetaan se, mihin me haluamme päästä.”

Source: Helsingin Sanomat · Marko Junkkari HS

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira