Viron rajasulku vaikuttaa venäjänkielisten arkeen mutta ei pysäytä sabotaasiuhkaa, arvioi professori Jussi P. Laine.

Näkymä Narvajoen ylittävälle sillalle. Joen molemmin puolin näkyy rakennuksia, teitä ja vihreitä puita.
Narvan ja Ivangorodin välinen rajanylityspaikka. Kuva on otettu Narvan museon tornista eli Hermannin linnasta. Kuva: Gustaf Antell / Yle

16:15

Viron itärajan sulussa on kyse ennen kaikkea poliittisesta viestistä ja symbolisesta teosta, ei niinkään tehokkaasta turvatoimesta.

Näin arvioi monitieteisen rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine Itä-Suomen yliopistosta.

Laine sanoo, että on väärä tulkinta ajatella, että rajan sulkeminen poistaisi uhan. Hänen mukaansa Venäjä on pitkään yrittänyt värvätä Virossa ja muualla Euroopassa tekijöitä sabotaasitoimiin.

– Tekijät ovat täällä meidän yhteiskuntiemme sisällä. Ajattelutapa, jonka mukaan sisäpuoli on turvallinen ja rajan toisella puolella ovat uhat, on hyvin harhaanjohtava.

Harmaapukuinen, tummahiuksinen mies katsoo kameraan.
Jussi P. Laine kuvattuna Joensuussa lokakuussa 2024. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Laine kuitenkin katsoo, että Viron päätös sulkea raja lähettää viestin Venäjälle. Sabotaasiyrityksiä ei hyväksytä. Toisaalta omalle kansalle viestitään, että ongelma on havaittu ja asiaan reagoidaan.

– Venäjä tulee käyttämään tätä omissa ulostuloissaan hyvin perinteiseen tapaan yhtenä esimerkkinä russofobiasta, hän sanoo.

Suurin vaikutus ihmisiin, joiden elämä on rajan kahdella puolella

Eniten käytännön vaikutusta Viron Venäjän-vastaisen rajan sululla on ihmisiin, jotka ovat kulkeneet rajan kautta Venäjälle, Laine sanoo.

Virossa asuu niin venäläisiä kuin venäjänkielisiä virolaisia, joiden elämä on rajan molemmilla puolilla.

– Tarve rajanylitykselle on ollut heillä varsin merkittävä. Tässä varmaan piilee syy sille, miksi rajaa on pidetty tähän asti auki.

Viron tilastokeskuksen mukaan Virossa asuvista ihmisistä 20,2 prosenttia eli 276 000 oli etnisiä venäläisiä vuoden 2026 alkaessa. Virossa asuvista ihmisistä 5,5 prosentilla on Venäjän kansalaisuus.

Laine huomauttaa, että Viron Venäjän-vastaista rajaa ovat käyttäneet myös ne Suomessa asuvat ihmiset, joilla on ollut tarve päästä Venäjälle. Hänen mukaansa määrä on melko pieni. Laineen mukaan suuria ryntäyksiä Virosta Venäjälle ei viime aikoina ole ollut.

Viron poliisi- ja rajavartiosto on kirjannut tämän vuoden aikana noin 55 000 Suomen kansalaisen rajanylitystä Viron ja Venäjän rajanylityspaikoilla. Luku kuvaa siis rajanylitysten määrää eikä kerro, kuinka monta eri ihmistä rajan on ylittänyt. Viime vuonna rajanylityksiä oli noin 66 000. Luvussa eivät näy sellaiset Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset, jotka ovat ylittäneet rajan Venäjän passilla.

Vuonna 2024 Viron ja Venäjän välisiä rajanylityksiä oli yhteensä noin 1,6 miljoonaa. Vuonna 2025 vastaava luku oli 1,1 miljoonaa. Tänä vuonna ylityksiä on tähän mennessä kertynyt noin 760 000. Viron poliisin mukaan suurimmat ryhmät ovat Viron ja Venäjän kansalaiset.

Viron sisäministeriön tilaston mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla rajanylityksiä oli 13 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan.

Laine on käynyt Viron ja Venäjän välisestä rajatilanteesta keskusteluja virolaisten kollegoidensa kanssa ennen viikonloppuna tapahtunutta sabotaasiyritystä. Jo silloin moni katsoi, että raja olisi hyvä sulkea.

Narvan rajanylityspaikka 13. marraskuuta.

Suomesta käytetty lähinnä kolmea reittiä Venäjälle

Viron itäraja on Laineen mukaan ollut kaikkein käytetyin reitti Venäjälle Suomesta sen jälkeen, kun Suomi sulki itärajansa marraskuussa 2023.

Toinen käytetty reitti on ollut Norjan Storskogin rajanylityspaikka lähellä Kirkkoniemeä. Laineen arvion mukaan reitin merkitys saattaa Viron rajasulun myötä kasvaa.

Kolmas tapa on ollut lentäminen Istanbulin kautta Venäjälle. Lisäksi Air Serbia tiedotti hiljattain, että se aloittaa uudestaan lennot Belgradin ja Helsingin välillä ensi keväänä. Belgradista on lentoyhteyksiä Venäjälle.

Myös Latviasta pääsee Venäjälle, mutta rajanylityspaikoilla vaaditaan ennakkorekisteröitymistä.

Source: Yle · Laura Myllymäki, Heikki Heiskanen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira