Viljelijä Aki Laaksonen luopui apulannasta ja säästi satoja euroja hehtaarilta

Lannoitteiden kallistuminen on saanut maanviljelijät etsimään vaihtoehtoisia menetelmiä. Mynämäellä koepellon sato ylitti odotukset.

• Heinimaija Hirvonen

9:32

Mynämäkeläinen maanviljelijä Aki Laaksonen katselee tyytyväisenä syksyn sokerijuurikassatoa.

Hän on mukana Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) Varsinais-Suomen hankkeessa, jossa etsitään vaihtoehtoja teollisille lannoitteille. Laaksosen koepellossa juurikkaat ovat kasvaneet kokonaan ilman väkilannoitteita.

Ennakko-odotuksena oli, että sato jäisi koepellolla heikommaksi kuin viereisillä pelloilla, joissa apulantaa on käytetty.

Videolla Aki Laaksonen kertoo, miten sadon kävi.

Merkittävä säästö viljelijälle

Kuten monia muitakin maanviljelijöitä, myös 130 hehtaarin tilaa viljelevää Laaksosta huolettavat kohonneet lannoitekustannukset.

Noin viiden hehtaarin koepellolle levitettiin apulannan sijaan yhteistyötiloilta saatua eläinten lantaa ja läheisen biokaasulaitoksen tuottamaa ravinneliuosta.

Laaksonen laskee säästäneensä lannoitekustannuksissa useamman sata euroa hehtaaria kohti.

– Kun sato on sama, lopputulokseen voi olla ihan tyytyväinen, hän ynnää.

Parhaat kokemukset käyttöön

Kolmivuotisessa uudistavan viljelyn hankkeessa on mukana kaikkiaan kuusi maatilaa Varsinais-Suomesta. Lisäksi hankkeeseen kuuluu maanviljelijöitä Virosta ja Latviasta.

Kenttäpäällikkö Tero Sarkala MTK:sta uskoo, että hankkeen aikana saadut kokemukset hyödyttävät maatiloja ympäri Suomea.

RegenAgri-hankkeen tavoitteena on vähentää teollisten ravinteiden käyttöä pelloilla jopa kolmanneksella ja parantaa samalla maaperää.

– Viljelijöiden näkökulmasta on tärkeää, että maaperä voi mahdollisimman hyvin ja siellä olisi paljon orgaanista ainesta. Siinä uudistavan viljelyn menetelmät ovat avainasemassa, Sarkala perustelee.

Teollisissa lannoitteissa houkuttelee Sarkalan mukaan ennen kaikkea helppous, joten niistä luopuminen vaatii ajattelutavan muutosta.

– Kun on totuttu toimimaan tietyllä tavalla, on helpointa tehdä niin kuin ennenkin.

Esteenä voi olla myös kierrätyslannoitteiden heikko saatavuus. Karjatilat ovat Suomessa vähentyneet, eikä lantaa ole välttämättä saatavilla kaikille kiinnostuneille viljelijöille.

Laaksonen ei usko pikavoittoihin

Mynämäkeläinen Aki Laaksonen lähti mukaan uudistavan viljelyn hankkeeseen lannoitteiden kallistumisen vuoksi, mutta myös kokeilunhalusta.

Hän on jo aiemmin käyttänyt pelloillaan vuoroviljelyä. Esimerkiksi koepellolla ei ole kasvanut sokerijuurikasta viiteen vuoteen.

– Se on yllättänyt, miten pitkä prosessi pellon parantaminen on. Toimenpiteiden vaikutukset näkyvät maaperässä vasta vuosien päästä, Laaksonen kuvailee.

Laaksonen aikoo laajentaa lannoitekokeilua ensi keväänä useammalle pellolle. Tavoitteena on luopua teollisten väkilannoitteiden käytöstä juurikaspelloilla kokonaan.

Luontoperäisten lannoitteiden hyödyntäminen näkyy ajan kuluessa suurempina satoina, hän uskoo.

– Pelto on maanviljelijän tärkein pääoma. Orgaanisilla lannoitteilla se saadaan pysymään paremmassa kunnossa kuin teollisilla lannoitteilla.